Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Miia Koskinen, 39, valmistuu nyt pikavauhtia lähihoitajaksi – Reformi pisti ammatillisen koulutuksen pelisäännöt uusiksi, ja vaikutukset alkavat näkyä

Yksilöllistä, asiakaslähtöistä, joustavaa ja laaja-alaista. Ammatillisen koulutuksen reformin sanasto muistuttaa yritysmaailmasta tuttua pöhinää. Amisreformin muutokset astuivat voimaan tammikuussa 2018. Uudistuksen tavoitteena oli tehdä ammattiin opiskelusta entistä paremmin opiskelijan ja työelämän tarpeita huomioivaa. Ammatillisen koulutuksen opettajilla, opiskelijoilla ja työpaikoilla oppimista ohjaavilla on ollut vasta vähän aikaa totuttautua uusiin pelisääntöihin. Muutos on vielä alkutekijöissään, ja vaikutukset saattavat näkyä toden teolla vasta 10 vuoden päästä. Jotain esimakua muutoksesta on silti nähtävissä jo nyt. Opiskelua missä tahansa Uudistus ravisteli ammatillista koulutusta huolella. Noin 350 tutkintoa supistettiin 160:een. Opiskelemaan pystyi nyt hakemaan ympäri vuoden. Tutkinnon sijaan saattoi suorittaa tutkinnon osan, ja opiskelijan aiempi osaaminen otettiin mukaan tutkintoon. Jokaiselle opiskelijalle otettiin käyttöön henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma (hoks). Sen avulla ryhdyttiin suunnittelemaan, mistä osista kunkin opiskelijan polku tutkintoon, tutkinnon osaan sekä työelämään tai jatko-opintoihin koostuisi. Taustalla oli ajatus, että opiskelija voisi hankkia tarvitsemansa osaamisen missä tahansa ympäristössä. Oppilaitos ei välttämättä olisi enää ensisijainen paikka oppimiselle. Etenkin työpaikoilla tapahtuvaa oppimista haluttiin lisätä. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys Amken toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu pitää muutosta tervetulleena. – Reformi muutti peliä sillä tavalla, että ihan oikeasti kannattaa miettiä, mikä on opiskelijan näkökulmasta hyvä oppimispaikka. Se voi olla työpaikka, oppilaitos tai jokin oppilaitoksen oppimisympäristö, kuten opiskelijaravintola, Lamppu sanoo. Räätälöity kokonaisuus Reformi teki myös opiskeluajoista joustavia. Koulutuksen kesto määräytyy nyt sen perusteella, kuinka paljon osaamista opiskelijalla on ennestään ja kuinka nopeasti hän oppii uusia asioita. Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa lähihoitajan perustutkintoa opiskelevalle Miia Koskiselle , 39, uusi käytäntö on ollut toimiva. Koskinen tekee parhaillaan harjoittelujaksoa hoivakoti Fredrikissä Nokialla. Hän aloitti opinnot viime elokuussa ja tarkoitus on valmistua jo lokakuussa. – Näin aikuisena on tuntunut hyvältä, että voi opiskella omaan tahtiin ja pääsee valmistumaankin nopeammin, Koskinen sanoo. Koskisella on taustallaan vuosien työura Postissa, ravintola-alan töitä sekä sivutoiminen työ urheiluhierojana. Nopea valmistuminen lähihoitajaksi onnistuu, koska tutkinnon osia voidaan hyväksilukea aikaisemman osaamisen perusteella. Koskiselle jäi suoritettavaksi perustutkinnosta vain varsinaiset ammattiopinnot. Reformi on muuttanut koulutusta myös niin, että tutkinnon tai sen osan saa vain näyttämällä osaamisensa mahdollisimman aidossa työtilanteessa. – Tutkintoa ei voi enää saada istumalla tunnilla. Olit sitten opiskellut tunnilla tai työelämässä, osaaminen täytyy silti näyttää, Veli-Matti Lamppu sanoo. Osaamista arvioivat yhdessä opettaja ja työelämän edustaja. Arviointi perustuu kullekin tutkinnon osalle laadittuihin ammattitaitovaatimuksiin. Rahoitus tiukassa Ammatillisen koulutuksen uudistunut lainsäädäntö on kannustanut oppilaitoksia rakentamaan aikaisempaa parempia yhteyksiä työelämän kanssa. Tähän on vaikuttanut sekä koulutuksen muutos että samaan aikaan toteutetut rahoituksen leikkaukset. Entistä suurempi osa rahoituksesta sidotaan tutkintojen ja niiden osien suorituksiin sekä vaikuttavuuteen. Vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka moni työllistyy tai etenee jatko-opintoihin valmistuttuaan. Vuosina 2013–2017 ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikattiin yli 300 miljoonaa euroa. Viime vuonna lisärahoitusta myönnettiin noin 60 miljoonaa. Tänä vuonna ammatillisen koulutuksen rahoitustasoa on tarkoitus nostaa noin 120 miljoonalla. Tredun laskelmien mukaan vuosina 2013–2019 opiskelijan tuntimäärä perustutkinnossa laski säästötoimien vuoksi noin 1000 tunnilla. Nykyisin lähiopetusta on noin 25 tuntia viikossa, kun aiemmin sitä on ollut yli 33 tuntia. Lisää oppisopimuksia Tredun työelämäyhteistyö on toiminut hyvin jo ennen reformia. Eri alojen koulutuspäälliköt kertovat, että reformin myötä ainakin oppisopimuskoulutukset ovat lisääntyneet. Tähän vaikuttaa se, että oppisopimuksia voi nyt tehdä myös lyhyille jaksoille. Kasvua näkyy selvästi kesäoppisopimuksissa. Tredussa solmittiin yritysten kanssa viime vuonna 750 oppisopimusta vain kesän ajalle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opiskelijat voivat suorittaa opintoja kesätöidensä ohessa. Veli-Matti Lampun mukaan kesäoppisopimusten yleistyminen näkyy myös valtakunnallisesti. Opetusneuvos Anne Liimatainen opetushallituksen ammatillisen osaamisen yksiköstä kertoo, että ennen reformia ammatillisessa peruskoulutuksessa oli määritelty minimimäärä työpaikalla oppimiselle. Nyt määrällisiä tavoitteita ei ole, vaan työssä oppimisen määrä voi vaihdella riippuen opiskelijan tarpeista, toiveista ja ammattialasta. Opiskelijapalautteista käy ilmi, että ammattiin opiskelevat ovat olleet tyytyväisiä mahdollisuuksiin opiskella työpaikalla. Suurin osa on myös tyytyväisiä työpaikkaohjaajien ohjaustaitoihin.