Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Virroilla 40 vuotta sitten perustettu Memar tekee ruuveja, joista suurimmat painavat yli tonnin – Luotto kasvuun on kova: ”Me painamme kaasua”

Neljälle paikkakunnalle kasvanut, taottujen terästen valmistaja Memar oy uskoo jopa kasvuun tänä vuonna. – Koronasta näyttää koituvan hyötyä suomalaisille alihankkijoille, sillä terästeollisuuden suuret viejäyritykset ovat kotiuttaneet Etelä-Euroopasta ja Aasiasta toimituksia lyhentääkseen toimitusketjuja sekä säilyttääkseen toimitusvarmuuden ja laadun, virtolaisen Memar-konsernin toinen pääomistaja, myyntijohtaja Aki Kangas toteaa. – Epidemia oli herätys, kuinka haavoittuva toimitusvarmuus maailmalla voi olla. Se on suomalaisille alihankkijoille mahdollisuus. Me painamme kaasua koronan jälkeen ja haemme lisää myyntivoimaa. Memarin toimitusjohtaja Jukka Koivusalo huomauttaa, että isoista toimijoista Wärtsilä tekee 220 miljoonalla eurolla uuden tehtaan Vaasaan. Suomessa on noin 10 000 konepajaa, osassa ikääntynyttä väkeä: johonkin ne työt menevät. – Nyt pitää lopettaa koronan itkeminen. On tohdittava tehdä, Koivusalo sanoo. Valmis kasvu-uralle Alkuvuodesta noin 15 miljoonan euron vauhdissa oleva Memar on valmis kasvu-uralle. Virroilla, Seinäjoella, Pirkkalassa ja Akaan Toijalassa toimiva yhtiö on Pohjoismaiden ainoa, joka kykenee itse tekemään taottuja, lämpökäsiteltyjä, koneistettuja ja koottuja laitteita ja osia. Konserni osti viime vuonna Seinäjoelta Janitan entisen kenkätehtaan kivirakenteisen, 7 000 neliömetrin teollisuushallin. Seinäjoen koneistamo tekee koneiden osia ja on myös kokoonpanotehdas. Seinäjoella työtilanne on yhtiön paras, ja tilasta on vasta puolet käytössä. Yhtiön vanha koneistamohalli Seinäjoen Roveksessa on myynnissä. – Viime vuonna yhtiö investoi noin neljä miljoonaa euroa. Suuntaamme entistä enemmän kokoonpanoon, lähemmäs asiakkaiden lopputuotetta, kun tähän asti olemme tehneet pääasiassa osia tilauksesta, Seinäjoella toimiva toimitusjohtaja ja toinen pääomistaja Koivusalo valottaa. Ei pikkuhiluja Virroilla vuonna 1980 perustettu Memar on keskittänyt ruuvituotantonsa Virroille. Ne eivät ole pikkuhiluja, vaan vaativien kohteiden osia. Suurimmat, paperikoneisiin tarkoitetut kuusimetriset ruuvit painavat yli tonnin. Isot ruuvit ovat taottuja tai umpiteräksestä koneistettuja kappaleita. – Teemme isojen vientiasiakkaiden piirustusten mukaan ruuveja. Ne ovat yhtiön yksi keihäänkärjistä, sillä niitä käytetään muun muassa moottoreihin, murskaimiin, tuulivoimalaitoksiin ja hammerien vasaroihin. Markkinaosuutemme on arviolta yli puolet Suomessa, joten sitä on vaikea kasvattaa, Kangas kertoo. Kangas huomauttaa, että Virtain ja Seinäjoen tuotannon yhdistämistä ei ole edes kaavailtu, niin merkittävästi ne eroavat toisistaan. – Vaikka nyt investoinneissamme on välivuosi, kehitämme erityisesti Pirkkalan tehdasta. Se takoo ja lämpökäsittelee 10– 180 kilon kappaleita. Pirkkalan tehdas kärsi eniten Memar oli ennen vuoden 2008 talouskriisiä yli 21 miljoonan euron toimija. Pirkkalan tehdas kärsi eniten pudotuksesta isojen vaihtaessa toimitusketjua Kiinaan, Intiaan ja Etelä-Eurooppaan. Muut Memarin yksiköt ovat kirineet aiempaan tasoon, Pirkkalalla on vielä matkaa. Toijalassa yhtiöllä on takomo, lämpökäsittely ja koneistus, mutta se toimii myös tuontivarastona. Tehtaalla on pitkä historia raudan takojana, sillä se oli Pulko Oy:n tehdas 1930-luvulta. Memar osti konkurssipesän vuonna 2006 Pirkkalan tehdas toimi konsernin emoyhtiönä nimellä Faberum ja muut yksiköt olivat Memar-tytäryhtiöitä. Vuoden 2008 fuusiossa emo otti nimekseen Memar ja konsernille tuli yksi tilinpäätös. Kaksi vuotta myöhemmin toimiva johto osti osakkeet, tuolloin Kankaan ja Koivusalon lisäksi mukana olivat Hannu Myllymäki ja Pekka Raukola . Kahden viime vuoden aikana Kangas ja Koivusalo ovat hankkineet kumpikin 49 prosentin osuuden Memarista, loput kaksi prosenttia ovat helsinkiläisellä Ville Kuivalaisella . Pääasiassa Memar rakentaa tuotteensa Ovakon Imatran-tehtaan teräksestä.