Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Valko-Venäjä vastaa heti EU:n pakotteisiin, Puola ja Latvia erityisinä silmätikkuina – Myös Yhdysvallat asettivat omat pakotteensa Valko-Venäjälle

EU-johtajat pääsivät viimein sopuun Valko-Venäjän pakotteista huippukokouksessa torstain ja perjantain välisenä yönä. Pakotelistalla on noin 40 valkovenäläistä virkanhaltijaa ja hallinnon jäsentä, joiden EU katsoo olevan vastuussa mielenosoittajiin kohdistetusta väkivallasta ja vaalituloksen väärentämisestä. Itsevaltainen johtaja Aleksandr Lukashenko ei ole pakotelistalla. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel sanoi tiedotustilaisuudessa kokouksen jälkeen, että pakotteet on tarkoitus panna täytäntöön perjantaina. Pakotteista oli tarkoitus päättää jo lähes kaksi viikkoa sitten. Kypros kuitenkin asettui poikkiteloin pakotteiden asettamiselle vaatimalla EU:ta asettamaan samalla pakotteita Turkkia vastaan itäisen Välimeren kiistoista, jossa Turkki ja Kreikka kiistelevät oikeuksista kaasunporaukseen. Sopuun päästiin Eurooppa-neuvoston kaksipäiväisessä kokouksessa sen jälkeen, kun jäsenmaat sopivat Turkkia koskevasta päätöslauselmasta. Päätöslauselman mukaan EU voisi asettaa sanktioita Turkille, mikäli "provokaatiot ja paine" jatkuvat itäisellä Välimerellä, EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi lehdistötilaisuudessa kokouksen jälkeen. – Haluamme positiivisen ja rakentavan suhteen Turkkiin, ja tämä hyödyttäisi myös Ankaraa. – Mutta se toimii vain, jos provokaatiot ja paine lakkaavat. Näin ollen odotamme, että Turkki pidättäytyy tästä eteenpäin yksipuolisesta toiminnasta. Mikäli tällainen toiminta jatkuu, EU käyttää kaikkia käytössä olevia keinoja ja vaihtoehtoja. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi kokouksen jälkeen suomalaistoimittajille, että Lukashenkon lisääminen pakotelistalle olisi ollut perusteltua, sillä tämä ei ole osoittanut halukkuutta dialogiin tai ratkaisun löytämiseen Valko-Venäjän tilanteeseen. Marin edustaa huippukokouksessa pääministeri Stefan Löfvenin pyynnöstä myös Ruotsia, koska pääministeri Löfven on estynyt osallistumasta.EU-johtajat pääsivät viimein sopuun Valko-Venäjän pakotteista torstain ja perjantain EU-huippukokouksessa Brysselissä. Päätös tehtiin torstaina yöhön jatkuneiden keskusteluiden aikana. Turkin vastaisia pakotteita vaatinut ja muuta EU:ta vaatimuksillaan kiristänyt Kypros suostui lopulta antamaan hyväksynnän Valko-Venäjän vastaisille pakotteille, kun EU teki tulevia Turkki-pakotteita lupailevan julkilausuman Turkin ja Kreikan kiistasta itäisellä Välimerellä. Kypros on ollut Valko-Venäjä-pakotteiden kannalla muiden EU-maiden tavoin jo elokuusta lähtien, mutta maa on estänyt niiden hyväksynnän, jotta EU toimisi Turkkia vastaan. Pakotelistalla on noin 40 valkovenäläistä virkamiestä ja hallinnon jäsentä, joiden EU katsoo olevan vastuussa mielenosoittajiin kohdistetusta väkivallasta ja vaalituloksen väärentämisestä. Pakotteet asetettiin voimaan heti perjantaina. Perjantaina myös Yhdysvallat asettivat omat pakotteensa voimaan. Ne koskettavat kahdeksaa henkilöä, esimerkiksi Valko-Venäjän sisäministeriä. Marin: Lukashenkon sisällyttäminen olisi ollut perusteltua Itsevaltainen johtaja Aleksandr Lukashenko ei ole toistaiseksi pakotteiden kohteena, mutta hänet voidaan asettaa listalle EU:n mukaan myöhemmin. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi kokouksen jälkeen suomalaistoimittajille Brysselissä, että Lukashenkon lisääminen pakotelistalle olisi ollut perusteltua, sillä tämä ei ole osoittanut halukkuutta dialogiin tai ratkaisun löytämiseen Valko-Venäjän tilanteeseen. Lukashenko on kieltäytynyt vastaamasta esimerkiksi Saksan liittokansleri Angela Merkelin puheluihin pian kaksi kuukautta kestäneiden mielenosoitusten aikana, jotka alkoivat elokuun presidentinvaaleista. Marin edusti huippukokouksessa pääministeri Stefan Löfvenin pyynnöstä myös Ruotsia, koska pääministeri Löfven on estynyt osallistumasta. Päätöslauselma: Sanktioita, jos provokaatio jatkuu Sopuun Valko-Venäjän pakotteista päästiin, kun jäsenmaat sopivat Turkkia koskevasta päätöslauselmasta. Päätöslauselman mukaan EU voisi asettaa sanktioita Turkille, mikäli "provokaatiot ja painostus" jatkuvat itäisellä Välimerellä, EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi lehdistötilaisuudessa kokouksen jälkeen. – Haluamme positiivisen ja rakentavan suhteen Turkkiin, ja tämä hyödyttäisi myös Ankaraa, von der Leyen sanoi. Rakentava suhde on hänen mukaansa mahdollinen vain, jos Turkki lopettaa laivastonsa toimet itäisen Välimeren kaasu- ja öljyesiintymillä. Turkki on etsinyt öljyä alueilta, joiden omistajuudesta Kreikka ja Turkki kiistelevät. – Odotamme, että Turkki pidättäytyy tästä eteenpäin yksipuolisesta toiminnasta. Mikäli tällainen toiminta jatkuu, EU käyttää kaikkia käytössä olevia keinoja ja vaihtoehtoja, von der Leyen sanoi. Turkki tuomitsi EU:n lausuman mahdollisista pakotteista ”todellisuudesta vieraantuneena”. – Odotamme, että Turkki pidättäytyy tästä eteenpäin yksipuolisesta toiminnasta. Mikäli tällainen toiminta jatkuu, EU käyttää kaikkia käytössä olevia keinoja ja vaihtoehtoja. Valko-Venäjältä kostona omia pakotteita Lukashenkon hallinto ryhtyi perjantaina valmistelemaan heti omaa pakotelistaansa EU:ta vastaan. Pakotteet estävät ihmisiä saapumasta Valko-Venäjälle. Perjantaina Valko-Venäjä ei kertonut, ketä ja minkä maalaisia henkilöitä sen pakotelistalle asetetaan. Valko-Venäjä myös kutsui suurlähettiläänsä Puolasta ja Latviasta takaisin kotimaahansa. Se edellytti Puolan ja Latvian vähentävän omaa henkilöstöään Minskin-lähetystöissä. Maat sanoivat, etteivät ne aio totella kehotusta. Puola ja Latvia ovat olleet Liettua ja Viron ohella kaikkein aktiivisimmat EU-maat Valko-Venäjän kiistan selvittämisessä. Baltian maat asettivat omia kansallisia pakotteitaan Valko-Venäjälle jo aikaisemmin.