Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Pähkinäpensaat Lempäälän Sarapistossa tuottavat pitkästä aikaa satoa – Älkää repikö oksia maistiaisten toivossa

Kirjoitukseni syy on äskeinen käyntini Lempäälän Sarapistossa, joka on noin puolen hehtaarin metsittynyt muinaismuistoalue ja perinnemaisemana hoidettava alue Kuokkalan kylässä. Eteläosassa on kaksi pientä lammaslaitumena käytettyä keto-, niitty- ja haka-aluetta. Kauhukseni havaitsin, että joku, ehkä melko nuori henkilö, oli telonut henkihieveriin lupaavasti kasvussa olleen pähkinäpensaan taimen muutaman metrin päässä laitumesta. Pähkinäpensas on Sarapiston nimikkopuu. Ehkä jopa tuhatkunta vuotta sitten kyseiselle mäelle on annettu tämä nimi, koska hiisipaikassa eli kyläläisten kunnioittamassa polttokenttäkalmistossa ilmeisesti oli pähkinäpensaslehto. Nyttemmin paikka on voimakkaasti kuusettunut, mutta "sarapuut" vielä sinnittelevät. Uusi vitsaus on vieraslaji isotuomipihlaja, joka yrittää syrjäyttää pensaat metsänrajassa. Seuraavassa pari pyyntöä sarapistolaisille ja kesäkävijöille: Pyydän, älkää taitelko mitään oksia omin päin Sarapiston perinnebiotooppialueella. Pitäkää näpit erossa varsinkin hauraista, isolehtisistä pähkinäpensaista, niin taimista kuin korkeista puumaisista yksilöistäkin! Nyt on pitkästä aikaa pähkinäsatoa kypsymässä riittävästi valoa saaneeseen pähkinäpensaaseen kuusikon eteläreunassa. Älkää repikö oksia pähkinöiden toivossa, vaan jättäkää sadonkorjuu oraville ja närhille, jotka samalla kylvävät pähkinäpensasta muuallekin. Aikuiset, opetelkaa tunnistamaan tämä kaunis pensas lehdistä ja opettakaa lapsille kunnioittavaa käytöstä uhanalaista lehtoluontoa kohtaan. Tämä laji kasvaa Lempäälässä ilmasto- ja maaperävaatimustensa takia aivan pohjoisrajoillaan ja vuosittain joutuu kunnassamme monenlaisten tie-, rakennus- ja metsätaloustoimien takia väistymään entisiltä esiintymispaikoiltaan. Pidetään tästä vanhasta kulttuuriperintökasvista jatkossa parempaa huolta. Sarapiston laitumet on aidattu ja toisessa nytkin on lampaita. Lampaat tulevat kesäkuun alussa ja lähtevät kotitilalleen viimeistään elokuun alussa tai laitumien tultua tyhjiksi syödyiksi. Koska kyseessä on kedon hoito laiduntaen, eikä tavanomainen peltolaidun tai lasten kotieläinpihan esittelytarha, ainoastaan Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistyksen lampaiden hoitotiimi saa ruokkia lampaita. ELY-keskuksen ylitarkastaja totesi kedon viime kesänä sekä kasvistoltaan arvokkaaksi että osittain rehevöityneeksi. Kedon ulkopuolelta aitaukseen kannettu lisärehu rehevöittää kuivaa ketoa, toki myös lampaan jätökset ja virtsa. Lampaat tuottavat kesäloma-aikana sellaisen yleisövirran lapsiperheitä, että maasto kuluu aitauksen ympäriltä syviksi kuoppamaisiksi polku-uriksi, mikä ei ole lainkaan toivottavaa. Toivotumpi näky olisi yhtenäinen vihreä ketokasvillisuus koko Sarapiston polttokenttäkalmiston alueen laidasta laitaan. Ensi talvena kaadettavien kuusten poisto edistää huomattavasti sellaisten lajien kuin ketoneilikka ja hakarasara menestymismahdollisuuksia jatkossakin.