Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Vastaus: Ratkaisuja osatyökykyisten työllistämiseen on jo olemassa

Ulla Suvanto ja Jarkko Lignell nostivat esiin ( AL 3.12. ) erittäin tärkeän asian: osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen ja aseman työelämässä. Osatyökykyisten työllistyminen on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan, mutta tyhjästä sen ei tarvitse lähteä liikkeelle, sillä perusta tälle työlle on luotu jo aiemmilla hallituskausilla. Tulokset ovat olleet hyviä, ja työn jatkuvuus tukee sekä tulosten käyttöönottoa, että sitoutumista tavoitteeseen. Kaksi vuotta sitten 12.12.2017 keskeiset sote- ja vammaisjärjestöt sekä työmarkkinakeskusjärjestöt osoittivat sitoutumisensa allekirjoittaessaan osatyökykyisten työllistymistä edistävän julkilausuman. Julkilausumassa järjestöt lupautuivat tahoillaan ja yhteistyössä etsimään työllistymistä vauhdittavia ratkaisuja sekä toteuttamaan niitä käytännössä. Julkilausuma oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Julkilausuman lähtökohtana oli perustuslain määrittelemä oikeus työhön. Tämä jakamaton oikeus on riippumaton ihmisen taustasta, vammasta, työkyvystä tai diagnoosista. Kaikkien työpanosta tarvitaan ja kaikkien työkyky on saatava käyttöön. Osatyökykyisten työllistymisen esteenä ovat usein ennakkoluulot sekä tiedon puute. Asenteissa on kuitenkin jo tapahtunut iso muutos. Tehtyjen selvitysten mukaan vuonna 2006 työnantajat suhtautuivat nihkeästi osatyökykyisten palkkaamiseen. Vuonna 2017 työnantajista 80 prosenttia suhtautui osatyökykyisiin työnhakijoihin myönteisesti. Työkyvyn sijaan tärkeimpinä rekrytointikriteereinä pidetään nyt henkilön motivaatiota ja osaamista. Osatyökykyisyyteen liittyvät uhkakuvat lievenevät, kun työnantajilla on riittävästi tietoa vamman tai sairauden vaikutuksesta työkykyyn – tai pikemminkin siitä, miten vamma tai sairaus ei vaikuta työn tekemiseen lainkaan. Tietoa tarvitaan esimerkiksi työn muokkaamisesta ja työolosuhteiden järjestelyyn saatavasta taloudellisesta tuesta. Jotta työllistyminen tai työssä jatkaminen onnistuu, tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja ja jopa henkilökohtaista tukea sekä toimivia ja yhteensopivia palveluja. Tuki täytyy räätälöidä henkilön tarpeiden mukaan. Olennaisinta on keskittyä työkykyyn, osaamiseen ja ammattitaitoon, ei vammaan tai sairauteen. Keväällä 2019 Suomessa oli historiallinen tilanne, kun osatyökykyisten työllisyystilanne oli paras vuosikymmeniin. Tätä ei tilastojen perusteella ollut aiemmin samalla tavalla tapahtunut. Myönteistä kehitystä on tärkeää jatkaa. Työkyky on aina suhteellista. Yhteen työtehtävään osatyökykyinen on usein toiseen tehtävään täysin työkykyinen. Osatyökykyisyys on myös yksilöllistä, ja se on aina sidoksissa siihen työhön ja niihin työtehtäviin, joita henkilöllä on. Työllisyysasteen nostoon tarvitaan rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta – työelämä tarvitsee kaiken käytettävissä olevan osaamisen. Päivi Mattila-Wiro on sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies, Soile Kuitunen on Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja.