Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kun ihmiset sulkeutuvat koteihinsa, tiedon, mutta myös fiktion kysyntä kasvaa: näin kriisiaika suosii lukemista

Korona ei kohtele meitä tasavertaisesti. Se lisää kärsimystä ja kärjistää eriarvoisuutta, ja sellaisenaan siinä ei tietenkään ole yhtään mitään hyvää. Moni on jo nyt menettänyt työnsä. Toisaalta terveydenhuollon ja pelastuslaitoksen lisäksi on muitakin aloja, joilla kriisiajat lisäävät luonnostaan kysyntää. Journalistina työskentelen itsekin sellaisella alalla. En osaa valmistaa käsidesiä, enkä hengityssuojaimia, mutta pandemian edetessä luotettavan tiedon, viestinnän ja henkistä jaksamista auttavan ja yhteishenkeä nostattavan ajanvietteen tarve on kasvanut. Miten pitkään tilanne pysyy samana, sitä on vaikea arvioida. Pakoa todellisuudesta Fiktiollakin on kysyntää. Kukaan meistä ei kestä olla koko ajan huolissaan, ja ennusteiden mukaan huonot uutiset ja huoli koronasta voivat jatkua hyvinkin pitkään. Ihmisten vapaa-aika lisääntyy nyt pakosta ja paljon – ja suuntautuu neljän seinän sisään. Journalistien tavoin myös kirjailijat näkevät taas tulleen. Lukeminenhan on siitä ketterä ajanviettotapa, ettei se kysy aikaa, eikä paikkaa. Se on halpaa, eikä siihen tarvita suuria joukkoja, kuten teatteriin tai elokuvatuotantoihin. Samaan aikaan kun ravintolat, konserttisalit, teatterit, liikunta- ja urheiluhallit, museot sekä kirjastot sulkeutuivat, kulttuuritoimituksen sähköposti alkoi täyttyä kirja-alan toimijoiden viesteistä. Maaliskuu on ahkeraa julkaisuaikaa normaalioloissakin, mutta syksylle se ei ole koskaan aiemmin vetänyt vertoja. Nyt taitaa käydä toisin. Notkeimmat kustantamot, kuten Into kokoavat nyt etäopetukseen soveltuvia tietokirjapaketteja alakouluikäisille ja ilmoittavat panostavansa jatkossa ääni- ja sähkökirjajulkaisuihin niin, että painetut kirjat ilmestyvät ensin sähköisenä. Kirja postiluukusta Esiintymisensä kirjailijat siirsivät heti verkkoon. Tampereen Tarinatehdas tuottaa vapaaehtoisvoimin ohjelmaa pääkirjasto Metson Youtube-kanavalle, Pirkkalaiskirjailijat perustivat Kirjailija kotiin -kanavan ja joukko runoilijoita, kuten Tuija Välipakka syöksyivät hekin samaan paikkaan. Britanniansuomalainen Emmi Itäranta kokosi joukot Twitteriin kertomaan teoksistaan, ja Sofi Oksanen yhdisti Instagramin Koronakeittiössä kirjallisuuden, kokkauksen ja kotiopetuksen. Sisällöntuotannon voittajia ovat tässä yhteydessä tietenkin myös amerikkalaiset yhteisöpalvelut, toivottavasti lopulta myös kirjailijat itse ja siten suomalainen veronmaksaja. Toisin kuin monilla muilla kulttuurialan ihmisillä, kirjailijoilla siis riittää tässä vaikeassa ajassa ainakin toivoa. Esikoisromaaninsa juuri julkaissut tamperelainen Inga Magga uskookin, että tällä hetkellä on paras aika lukea kotona kovakantista. Magga kertoo tuttujensa jo tilanneen hänen uutuuskirjaansa Prismasta ruokakassin mukana. Varjonyrkkeilijä on saatavilla myös ääni- ja sähkökirjana lukuaikapalveluista. Suomalaisen kirjakaupan myymälät ovat vielä auki, ja verkkokauppa jatkuu ainakin niin pitkään, kun Posti ja muut kuljetusliikkeet toimivat. Kun tähän lisää vielä atikvariaatit, oman kirjahyllyn, naapuriavun ja kirjastojen sähkö- sekä äänikirjapalvelut, lukeminen ei yhtäkkiä lopu. Kirjoituksia kellarista Viiveellä näemme, miten korona karanteeneineen ja kokoontumiskieltoineen tulee näkymään aiheissa, mutta takuuvarmaa on, että se tulee näkymään. Sodat ja poikkeusolot ovat aina olleet suosittuja aiheita jopa niille, jotka eivät ole niitä itse kokeneet. Esikuviahan riittää. Maailman ensimmäisiin menestyskirjailijoihin kuuluneen Daniel Defoen (1660-1731) romaani Ruttovuosi kuvasi Lontoota vuonna 1665 koetellutta ruttoepidemiaa, joka tappoi neljäsosan kaupungin asukkaista. Ruton edellyttämä eristäytyminen oli osin takana myös maailman kuuluisimman näytelmäkirjailijan tuotteliaisuudessa. Kun Lontoon teatterit suljettiin, William Shakespearella oli aikaa uppoutua kirjoittamaan näytelmiä ja runoutta. Eristyksissä syntyy aina myös uusia innovaatioita. Fjodor Dostojevskin Kirjoituksia kellarista -teosta on luonnehdittu maailman ensimmäiseksi psykologiseksi romaaniksi. Anne Frank kirjoitti hänkin maailman kuuluisimman päiväkirjansa eristyksissä, vaikkei itse sen suosiota koskaan päässyt näkemäänkään. Emme ole yksin Lukemiseen ja kirjallisuuteen sisältyvän, kriisiaikoina tärkeän armollisuuden tiivistää hienosti Elina Hirvonen viime viikolla ilmestyneessä teoksessa Mitä tapahtuu huomenna lukemiselle? : "Yhä edelleen, digitaalisessa maailmassa, toisen kirjoittaman kirjan lukeminen on minulle varmin tapa kokea, että en ole maailmassa yksin.” , hän kirjoittaa. Onneksi niin. Vaikka siltä tuntuisi, emme ole kukaan yksin. Lukeminen ruokkii myös mielikuvitusta ja sillä taas on äärimmäisen tärkeä rooli ihmisen selviytymisessä.