Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

16 kilometrin voimalinja uusitaan Tampereelta Kangasalle – rakennettu jo vuonna 1952

Tampereen Sähköverkko oy uusii olympiavuonna 1952 rakennetun Tampereen ja Kangasalan välisen 110 kilovoltin voimajohdon tämän vuoden loppuun mennessä. Voimajohtoreitin pituus on noin 16 kilometriä. Uusi voimajohto rakennetaan vanhan voimajohdon reitille. Lisäksi rakennetaan uusi yhteys välille Lahdesjärvi–Rautaharkko. Voimajohdon uusinnassa ovat eri osuuksilla mukana myös kantaverkkoyhtiö Fingrid sekä Kangasalla sähkön jakeluyhtiönä toimiva Elenia. Varsinaisen rakennustyön tekee Vattenfall Service Nordic oy. Nyt tehdään Rautaharkko–Hervanta-osuutta Tällä hetkellä työn alla on erityisesti Hervanta–Rautaharkko välin saneeraus. Siellä vanhat johtimet on jo purettu ja vanhoja pylväitä puretaan parasta aikaa. Uudet pylväät on saatu pääosin kasattua tuleville pylväspaikoille odottamaan pystytystä, ja perustustyöt ovat myös käynnissä. Töitä tekee kolme työryhmää yhtä aikaa. Hervanta–Rautaharkko väli on tarkoitus saada käyttöön eli sähköistettyä huhtikuun puoleen väliin mennessä. Valmiita uusia pylväitä on nyt jo nähtävissä Tampereen läntisellä ohitustiellä Sulkavuoren kohdalla. Johdintyöt moottoritien yli tehtiin yöaikaan Johdintyöt moottoritien ylitse ovat sujuneet tähän mennessä hienosti. Ne on tehty yöaikaan, jotta töistä on liikenteelle mahdollisimman vähän häiriötä. Projektipäällikkö Timo Hakkaraisen mukaan projekti on edennyt turvallisesti ja aikataulussa Tampereen puolella. – Nyt työ on laajenemassa Kangasalalle, kun Hervanta–Lentola välin teräspylväiden materiaaleja kuljetetaan tuleville pylväspaikoille. Työmaaliikenne voi häiritä alueen kuntoilijoita, sillä vanhalle voimajohtoreitille on muodostunut kuntopolkuja esimerkiksi Kangasalan Kisapirtin läheisyydessä, sanoo Hakkarainen. Vanhan voimajohdon siirtokyky riittämätön Pylväitä rakennetaan 200–350 metrin välein. Koko Tampere–Kangasala -voimajohtolinjalle rakennetaan yhteensä 88 isoa, vapaasti seisovaa ristikkopylvästä. – 16–26-28 -metriset ristikkopylväät rakennetaan vanhaan johtoaukkoon, jolloin aiheutetaan mahdollisimman vähän ympäristöhaittaa. Kuntopolut saattavat työkoneiden alla mennä pehmeiksi, mutta ne palautetaan entiselleen urakan loppuvaiheessa, sanoo projektipäällikkö Hakkarainen. Voimajohto uusitaan, koska vuodesta 1953 palvellut vanha voimajohto on tullut elinkaarensa päähän, sen siirtokyky on nykymitoituksille riittämätön. Sähkönjakelun varmuutta halutaan parantaa Uusimisen ansiosta sähkönjakelun käyttövarmuus paranee ja siirtokapasiteetti kasvaa. Alueen sähköverkon kehittämistä tukee myös sähkön käytön ja tuottamisen muuttuminen: sähkönkulutus on kasvussa, kun samaan aikaan Tampereen oma sähköntuotanto on vähentynyt. Esimerkiksi Tampereen Naistenlahden voimala on keskittynyt Timo Hakkaraisen mukaan ainoastaan kaukolämmön tuotantoon. Tampere liittyi sähkön kantaverkkoon vuonna 1938, kun Valkeakosken suunnasta tuli Imatran Voiman sähkölinja Rukkamäkeen eli nykyiselle Rautaharkon päämuuntoasemalle. Rautaharkosta rakennettiin maakaapeliyhteys Ratinan höyryvoimalaitokselle. Vuonna 1945 sähkölaitoksella oli noin 24 500 asiakasta. Rauharkon yhteys kantaverkkoon vahvistui vuonna 1953, kun sinne saatiin toinen 110 kilovoltin yhteys Mäntän suunnasta. Imatran Voima rakensi 110 kilovoltin siirtoyhteyden Tampereelta Kangasalan kautta Orivedelle. Pohjoisen suurjänniteyhteys saatiin Tampereelle vuonna 1953.