Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Al-Holin leirin suomalaislapsista on tehty lastensuojeluilmoitukset – Perheet eivät välttämät halua apua, mutta lastensuojelulla on isot toimintavaltuudet

Sota-alueille lähteneiden perheiden ja al-Holin pakolaisleirillä olevista suomalaislapsista on kaikista tehty sosiaaliviranomaisille lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen riittää jo se, että alaikäinen lapsi on viety asumaan sota-alueelle. – Lastensuojeluilmoitukset on tehty kaikista niistä suomalaislapsista, joiden tiedetään olevan näillä alueilla. Mikäli viranomaisilla on riittävästi tietoa kriisialueilla syntyneistä lapsista, myös heistä on tehty lastensuojeluilmoitus, sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Ritva Halila kertoo. Viime viikolla ruotsalainen Dagens Nyheter -lehti uutisoi, että Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo on tehnyt noin 70 lastensuojeluilmoitusta al-Holin leirillä olevista ruotsalaislapsista. Suomessa lastensuojeluilmoituksia ovat tehneet Halilan mukaan pääasiassa viranomaiset, mutta myös sota-alueille elävien Suomessa asuvat lähiomaiset ovat olleet yhteydessä viranomaisiin. Viranomaisilla ei toimivaltuutta ulkomailla Halilan mukaan suomalaisviranomaisilla on hyvin tarkat tiedot sota-alueilla olevista lapsista. – Suomessa olevat lähiomaiset ovat olleet hyvinkin aktiivisesti yhteydessä viranomaisiin. He ovat kovasti huolissaan kriisialueilla olevista läheisistään. Osa on jopa tarjoutunut kustantamaan heidän paluumatkansa Suomeen, Halila sanoo. Suomessa tehty lastensuojeluilmoitus ei käytännössä juurikaan auta sota-alueilla tai al-Holin leirillä olevia lapsia, sillä lastensuojeluviranomaiset voivat toimia vain Suomessa. Viranomaiset ovat kuitenkin varautuneet lasten mahdolliseen paluuseen. – Viranomaiset voivat tehdä ulkoministeriöön virka-apupyyntöjä, ja konsulipalvelut tekevät työtä omalta osaltaan. Se, mitä toisessa maassa tehdään, ei ole enää meidän käsissämme. Täällä viranomaiset ovat voineet vain tehdä erilaisia selvityksiä ja valmistelutöitä näiden lasten tilanteesta, Halila sanoo. Tieto palaavista lapsista tulee etukäteen Tieto palaavista lapsista saadaan Halilan mukaan mitä todennäköisimmin etukäteen, jos lapsi on palaamassa Suomeen. Lasten edun kannalta on Halilan mukaan tärkeää, että lapsen avuntarve selvitetään heti. – Aina on mahdollista, etteivät perheet halua apua, mutta lastensuojelulla on isot toimintavaltuudet, joiden avulla perheiden tilanteeseen voidaan puuttua. Halilalla itsellään ei ole tietoa siitä, onko Suomessa tehty sota-alueelta palaavien lasten huostaanottoja. Huostaanotot tapahtuvat kunnissa, eikä niistä ole ministeriössä tarkkaa tietoa. – Näissä lasten tarinoissa on niin paljon hälytysmerkkejä ja lapsen kehitykseen ja turvallisuuteen vaikuttavia riskitekijöitä, joita lähiomaiset eivät välttämättä edes tiedosta. Siksi perheitä seurataan ja heidät ohjataan tarvitsemiensa palveluiden piiriin, Halila toteaa. Kriisialueelta palannut kymmeniä ihmisiä Al-Holin leiriltä ei tiettävästi ole palannut yhtään suomalaista. Leirillä on kymmenkunta suomalaisnaista sekä heidän kolmisenkymmentä lastaan. Aikaisemmin Syyrian sota-alueilta on sen sijaan palannut viime vuosina noin 20–30 ihmistä, joiden joukossa on myös lapsia. Suojelupoliisi arvioi keväällä Lännen Medialle, että Syyrian ja Irakin konfliktialueille on matkustanut Suomesta yli 80 tunnistettua henkilöä. Kriisialueelta palaavat ihmiset voivat olla myös riski yhteiskunnan turvallisuudelle, joten sosiaaliviranomaisten yksi tehtävä on suojella, etteivät sota-alueella olleet lapset radikalisoidu. – Juuri tästä [perheiden radikalisoitumisesta] on keskusteltu paljon. On pohdittu sitä, miten me voimme tunnistaa ilmiön ja miten radikalisoitumisen ehkäisemiseen voidaan vaikuttaa, Halila kommentoi. Halilan mukaan Suomessa on hyvää osaamista sota-alueilta palanneiden ihmisten auttamisesta, vaikka kyse on eritystä osaamista vaativasta työstä. Hän arvioi, että Suomeen palavien lasten ja perheiden auttaminen jää isojen kaupunkien eli pääasiassa pääkaupunkiseudun kaupunkien harteille. – Sotatila-alueilta tulevat lapset ovat erityisen huolenpidon tarpeessa, sillä heillä on taustallaan fyysisiä ja psyykkisiä traumoja. Näitä lapsia on autettava, ja heistä on huolehdittava, sillä siten tämä meidän järjestelmämme toimii. Yhteiskunnan pitää turvata lasten turvallinen kasvuympäristö, Halila sanoo. Al-Holin pakolaisleirillä on tiettävästi runsaat kymmenen suomalaista naista sekä heidän kolmisenkymmentä lastaan. Suomen hallitus ei ole tehnyt päätöstä siitä, mitä leirillä olevien suomalaisten kanssa tehdään. Leirillä olevilla suomalaisilla on kansalaisuutensa perusteella oikeus palata kotimaahansa, jos he niin haluavat. Suomi ei aktiivisesti edistä heidän paluutaan. Joidenkin oikeusoppineiden mukaan Suomen pitäisi turvata erityisesti alaikäisten lasten paluu takaisin Suomeen. Sosiaaliviranomaiset eivät voi myöskään tehdä leirillä olevista alaikäisistä lapsista huostaanottopäätöksiä, sillä suomalaisviranomaisilla ei ole toimivaltaa Syyriassa. Ulkomailla olevien lasten asioita hoidetaan yhteistyössä paikallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Al-Holin leiri sijaitsee Koillis-Syyriassa.