Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Näin hallituksen budjettiesitys vaikuttaa arkeen, katso tästä poiminnat – Valtiovarainministeriö laski ennustetta talouskasvusta maltillisesti

Tänään maanantaina julkaistiin valtion vuoden 2020 talousarvioesitys. Kokosimme poimintoja talousarvioesityksestä. Eri ministeriöt ovat julkaisseet pitkin aamupäivää tietoja oman hallinnonalansa rahoituksesta. Ennen budjetin julkistusta valtiovarainministeriö antoi oman taloudellisen katsauksensa. Ministeriön ennusteen mukaan Suomen talouskasvu laskee 1,5 prosenttiin, kun aiempi arvio oli 1,6 prosenttia. Laskua olisi luvassa siis hyvin maltillisesti. Tiedotustilaisuuden tekstiseuranta on jutun lopussa. Poimintoja talousarvioesityksestä Hallitus korottaa perusturvaa eli minimietuuksia 20 eurolla kuukaudessa ensi vuoden alussa, minkä kustannusvaikutus valtiolle on noin 40 miljoonaa euroa. Perusturvaetuuksia ovat vähimmäismääräinen sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, erityishoitoraha, Kelan kuntoutusraha, työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Pienien eläkkeiden korottaminen lisää budjetin määrärahatarvetta 230 miljoonalla eurolla. Hallitus korottaa pienimpiä eläkkeitä ensi vuoden tammikuussa. Kansaneläkkeen täyttä määrää ollaan korottamassa 31 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa. Hallitus esittää, että aktiivimallin leikkuri puretaan 1.1.2020. Työttömyyspäivärahan lisäpäivien alaikäraja nousee 62 vuoteen. Näiden toimenpiteiden yhteisvaikutuksena valtion menojen arvioidaan vähenevän 9,3 miljoonalla eurolla. Hallitus aikoo uudistaa palkkatukijärjestelmää ja lisätä palkkatuen käyttö, jota varten julkisiin työvoimapalveluihin on tulossa 10 miljoonaa euroa lisärahaa. TE-toimistojen toimintamenoihin tulee 24,8 miljoonan euron korotus. Osatyökykyisten työkykyohjelmaan tulee 10 miljoonaa euroa. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen on tulossa 12,6 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseen on tulossa ensi vuodelle 90 miljoonaa euroa. Tämä pitää sisällään hoivahenkilöstön sitovan 0,7 vähimmäismitoituksen ympärivuorokautisen hoivan yksiköihin, kotihoidon resurssien riittävyyden ja omaishoidon kehittämisen, kansallisen mielenterveysstrategian ja peruspalveluiden saatavuuden turvaamisen, joka tarkoittaa viikon hoitotakuun edistämistä. Hoivahenkilöstön vähimmäismitoitusta koskevan lain on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden elokuussa, mutta siirtymäkausi jatkuu huhtikuulle 2023. Opiskelijoille maksettava opintoraha ehdotetaan sidottavaksi kansaneläkeindeksiin, jolloin sen ostovoima seuraisi jatkossa yleistä hintakehitystä. Opintorahan enimmäismäärä nousisi 250,28 eurosta arviolta 252,76 euroon kuukaudessa. Pienituloisten perheiden opiskelijoille maksettava oppimateriaalilisä nousisi 46,80 eurosta arviolta 47,26 euroon kuukaudessa. Lasta huoltavien opiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi opintorahan huoltajakorotusta ehdotetaan indeksin lisäksi korotettavaksi 25 eurolla kuukaudessa. Lukiokoulutuksen yksikköhintaa, eli opiskelijakohtaista rahoitusta, vahvistetaan 18 miljoonalla eurolla ensi vuodesta alkaen. Valtion menoja lukion yksikköhinnan vahvistaminen lisää noin 7,5 miljoonalla eurolla ja kuntien omarahoitusosuus on noin 10,5 miljoonaa euroa. Tavoitteena on vahvistaa lukiokoulutuksen laatua ja uuden lukiolain toimeenpanoa. Ammatillisen koulutuksen opetukseen ja ohjaukseen esitetään 80 miljoonan euron lisäystä. Yliopistojen perusrahoitusta vahvistetaan 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 lähtien. Oppivelvollisuus laajennetaan jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti. Samalla toteutetaan toisen asteen maksuttomuus. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Oppivelvollisuuden laajentamiseen sekä toisen asteen maksuttomuuteen varataan 22 miljoonaa euroa vuonna 2021, 65 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 107 miljoonaa euroa vuonna 2023. Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen perusopetuksessa ja toisella asteella varataan 10 miljoonaa euroa vuonna 2021, 20 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 29 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lukien. Heikoilla perustaidoilla olevien aikuisten kouluttamiseen vapaan sivistystyön oppilaitoksissa lisätään 5 miljoonaa euroa valtionavustusrahoituksena vuonna 2020. Lisäyksen tavoitteena on edistää jatkuvaa oppimista. Varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan yhteensä 125 miljoonaa euroa ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan yhteensä 180 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022. Varhaiskasvatuksen ohjelmassa tarkoituksena on vahvistaa varhaiskasvatuksen tasa-arvoa ja vähentää eriarvoistumista. Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman tavoitteena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja vähentää eriarvoistumista, tukea opettajuutta sekä vahvistaa perusopetuksen laatua. Näitä niin sanottuja tulevaisuusinvestointeja rahoitetaan pääosin valtion omaisuutta myymällä. Hallitus aikoo parantaa lapsiperheiden asemaa yhteensä 36,3 miljoonalla eurolla. Tämä raha on tarkoitus käyttää siihen, että lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla kuukaudessa, neljännen ja siitä seuraavien lasten lapsilisä nousee 10 eurolla kuukaudessa sekä elatustukea korotetaan 7 eurolla kuukaudessa. Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen ja lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman jatkamiseen on tulossa 10 miljoonaa euroa. Lasten subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus rajattiin 1.8.2016 lukien 20 tuntiin viikossa. Nyt tehtävän lakimuutoksen myötä kaikilla lapsilla on jatkossa oikeus osallistua varhaiskasvatukseen lapsen tarpeen mukaan riippumatta vanhempien työtilanteesta. Lakimuutos tulisi voimaan 1. elokuuta vuonna 2020. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen kasvattaa kuntien valtionosuutta 7,1 miljoonalla eurolla vuonna 2020 ja sen jälkeen 17 miljoonalla eurolla vuosittain. Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitusta muutetaan. Jatkossa yhtä kasvattajaa kohden 3–5-vuotiaita lapsia voi olla seitsemän nykyisen kahdeksan sijaan. Muutos kasvattaa kuntien valtionosuutta 6,7 miljoonalla eurolla vuonna 2020 ja sen jälkeen 16 miljoonalla eurolla vuosittain. Hallitus varautuu lisäämään aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitusta sekä koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastamisen rahoitusta 14,5 miljoonalla eurolla vuodesta 2021 alkaen. Lisäksi maksuttomien harrastusmahdollisuuksien edistämiseen koulupäivän yhteydessä ehdotetaan 5 miljoonan euron rahoitusta vuodelle 2020 Suomen Islannin mallin luomiseksi. Lisää poliiseja Poliisin määrärahoihin tulee 7,5 miljoonan euron lisäys, jolla on tarkoitus nostaa poliisien määrää asteittain 7500 henkilötyövuoden tasolle vuoteen 2023 mennessä. Arviona on, että ensi vuoden 7,5 miljoonan euron lisärahalla saataisiin 80 lisähenkilötyövuotta. Rajavartiolaitoksen maa- ja merirajojen teknisen valvontajärjestelmän uudistamiseen on tulossa 15 miljoonaa euroa. Maahanmuuttovirasto saa turvapaikka- ja oleskelulupien käsittelyyn 13 miljoonan euron lisärahan ensi vuodelle. Puolustusvoimien toimintamäärärahoihin on tulossa 5,5 miljoonan euron korotus henkilö- ja tehtävämäärän lisäämiseen, kertausharjoitusten määrän lisäämiseen sekä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uuteen toimintamalliin. Syyttäjälaitokselle, tuomioistuimille, oikeusavulle ja Rikosseuraamuslaitokselle ehdotetaan yhteensä 5,2 miljoonan euron vuotuista lisämäärärahaa. Sillä vastataan siihen, että poliisin toiminnan laajentuessa koko rikosketjun toimintakyky säilyy ja rikosvastuun toteutuminen paranee. Rikollisuuden ehkäisyn tehostamiseen esitetään 2,5 miljoonaa euroa. Tavoitteena on vähentää uusintarikollisuutta. Erityisesti väkivalta- ja seksuaalirikoksista tuomittujen sekä nuorten rikoksentekijöiden auttamista lisätään. Talous- ja velkaneuvonnan saatavuutta ja näihin palveluihin ohjaamista esitetään tehostettavaksi kohdistamalla 1 miljoonan euron lisämääräraha oikeusapu- ja edunvalvontapiireille. Oikeudenkäynneissä keskitetään näytön vastaanottamista käräjäoikeuksiin, joissa todistelu videoidaan mahdollisia muutoksenhakuasteiden käsittelyjä varten. Hankkeen valmistelu alkaa vuonna 2020. Perustamiskustannuksiin esitetään yhteensä 4,5 miljoonaa euroa jakautuen kahdelle vuodelle. Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ehdotetaan hallintotuomioistuimille ja oikeusavulle 1,8 miljoonaa euron lisäystä kuluvan vuoden tasoon verrattuna. Ministereiden, ministerien valtiosihteerien ja erityisavustajien palkkioihin esitetään 11,5 miljoonaa euroa, eli noin 5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019. Puoluetoiminnan tukemiseen esitetään 35,6 miljoonaa euroa, eli 6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuodelle 2019. Kehitysyhteistyön määrärahat kasvavat ensi vuodelle noin 100 miljoonalla eurolla vuodesta 2019. Luonnonsuojelurahoitukseen kohdistetaan noin 100 miljoonan euron lisäys vuoden 2020 alusta lähtien. Luonnonsuojelun lisärahoituksella muun muassa elvytetään vaelluskalakantoja, toteutetaan vesiensuojeluohjelma ja lisätään vapaaehtoisen metsien suojeluohjelman Metson rahoitusta. Polttoaineet ja tupakka kallistuvat Liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan ensi vuonna 250 miljoonalla eurolla. Korotus tulee voimaan 1. elokuuta 2020. Veronmaksajain Keskusliiton arvion mukaan 250 miljoonan euron liikennepolttoaineiden veronkorotuksen vaikutus bensiinin litrahintaan on 6,3 senttiä ja dieselin litrahintaan 6,9 senttiä. Hallitus aikoo jatkaa tupakkaveron korotuksia asteittain hallituskauden aikana. Ensi vuodelle korotus on 50 miljoonaa euroa. Korotus koskisi savukkeiden, sikareiden ja pikkusikareiden, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa. Savukkeiden ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hintojen arvioidaan nousevan keskimäärin 12 prosenttia. 20 kappaleen savukerasia kallistuisi noin 95 senttiä. Virvoitusjuomaveroa korotetaan ensi vuonna 25 miljoonalla eurolla siten, että korotukset painottuvat sokerillisiin juomiin. Hallitus keventää pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta 200 miljoonalla eurolla. Kevennys toteutetaan korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä 66 miljoonalla eurolla, työtulovähennystä 99 miljoonalla sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä yhteensä 35 miljoonalla eurolla. Hallitus jatkaa alun perin määräaikaiseksi säädettyä hyvätuloisten solidaarisuusveroa, mikä kasvattaa verokertymää vuositasolla 109 miljoonaa euroa. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä pienenee 2 400 eurosta 2 250 euroon. Asuntovelan koron vähennysoikeutta pienennetään asteittain siten, että koroista on vähennyskelpoista 15 prosenttia verovuonna 2020, kymmenen prosenttia verovuonna 2021 ja viisi prosenttia verovuonna 2022. Vuodesta 2023 alkaen vähennysoikeus poistuu kokonaan. Hallitus aikoo toteuttaa ensimmäisessä vaiheessa yritystukien leikkauksen alentamalla parafiinisen dieselöljyn veronalennusta 120 miljoonalla eurolla. Tuen leikkaus kohdistetaan mahdollisuuksien mukaan fossiiliseen (parafiiniseen) dieselöljyyn. Väyliin lisärahaa Hallitus esittää perusväylänpidon rahoitukseen pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Perusväylänpitoon on tulossa myös 40 miljoonan euron kertaluonteinen lisäys, ja vaarallisten tasoristeysten poistamiseen 12 miljoonaa euroa. Hallitus aikoo kohdentaa ensi vuonna kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen 24,5 miljoonaa euroa. Joukkoliikenteen tukeen on tulossa 20 miljoonan euron lisäys. Lisäksi hallitus edistää isoja raidehankkeita. Hallitus varautuu muun muassa Turun tunnin junan ja Suomi-radan nopeiden raideyhteyksien suunnittelun toteuttamiseen pääomittamalla 15,7 miljoonalla eurolla Pohjolan Rautatiet Oy:tä. Valtio varautuu suunnittelun rahoittamiseen yhteensä 115 miljoonalla eurolla. Hallitus kohdentaa Tampere-Jyväskylä-radan nopeuttamisen ja välityskyvyn parantamisen suunnitteluun 18 miljoonan euron valtuuden. Uutena kehittämishankkeena aloitetaan Hanko-Hyvinkää-rataosan sähköistäminen, johon ehdotetaan 62 miljoonan euron valtuutta ja kolmen miljoonan euron määrärahaa. Antti Rinteen (sd.) hallituksen budjettiesitys on noin 2 miljardia euroa alijäämäinen. Hallitus aikoo kattaa alijäämän ottamalla saman verran lisää velkaa. Seuraavaksi eduskunta aloittaa budjettiesityksen käsittelyn. Näin valtiovarainministeriön tiedotustilaisuus eteni: Huomenna tiistaina kello 12 pidettävässä eduskunnan täysistunnossa on lähetekeskustelussa valtion vuoden 2020 talousarvioesitys ja siihen liittyvät budjettilakiesitykset sekä julkisen talouden suunnitelma 2020–2023.