Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Suomalaisten it-firmojen pitäisi ottaa monimuotoisuuden saralla mallia maailmalta, sanoo koodari Pauliina Solanne – "Minulla ei ole koskaan ollut naiskollegaa"

Ohjelmistokehittäjänä kyberturvallisuuden pelillistämis-startupissa Hox Huntissa Helsingissä työskentelevä Pauliina Solanne on omakohtaisesti kokenut naisten ja vähemmistöjen määrien vähäisyyden teknologiayrityksissä. Vaikka Solanne on työskennellyt jo useassa it-alan yrityksessä, hänellä ei ole koskaan ollut naiskollegaa koodaajatiimissä. Allen Instituten hiljattain julkaiseman tutkimuksen mukaan voi kestää jopa sata vuotta ennen kuin voimakkaasti vääristyneet opiskelijajakaumat tietotekniikan alalla tasaantuvat. Naisten vähäisyyttä aiheuttaa ennen kaikkea esikuvien, mentorien ja kollegoiden niukkuus. Vaikka naisia ja vähemmistöjä saataisiin teknologia-alalle, he usein nopeasti poistuvat sieltä torjuvan yrityskulttuurin vuoksi. –  Tutkimusten mukaan syyt liittyvät monimuotoisuuden ja mukaanottamisen kulttuurin puuttumiseen sekä koodarin uran alkuvaiheen haastavuuteen. Toivoisin alalle enemmän empatiaa, sanoo Solanne. Uraloikka Australiassa Solanne opiskeli ensin viestintää ja työskenteli konsulttina sekä viestintäjohtajana. Uranvaihtoon hän sai kimmokkeen General Assemblyn koodauksen alanvaihto-ohjelmassa Australian Melbournessa. –  Osallistujat olivat rekkakuskeja, asianajajia, miehiä, naisia ja nuoria sekä vanhoja, hän kertoo. Yllätys oli, että alalle voi päästä muitakin reittiä kuin alan korkeakoulututkinnon kautta. Koodauksesta Solanne viehättyi erityisesti siksi, että siinä saa ratkaista arvoituksia ja tehdä työtä, jossa tarvitaan syvällistä loogista päättelykykyä. –  En ollut nähnyt Suomessa julkisuudessa yhtään naispuolista koodausta ammatikseen harjoittavaa henkilöä. Roolimallit puuttuivat täysin. Haluan olla murtamassa uskomuksia siitä, millainen on peruskoodari, hän sanoo. Itseään on vaikea kuvitella sellaiseen, missä ei voi nähdä oman kaltaisia. –  Naisia kyllä kannustetaan kokeilemaan koodausta, mutta alan ammateista ja työssä etenemisestä sekä kehittymisestä tunnutaan vaikenevan täysin. Lue myös: Näin runoilijan tyttärestä tuli nörttien esiäiti ja maailman ensimmäinen koodari – Ada Lovelace oli aikaansa edellä Lue myös: Forbes nosti Linda Liukkaan ainoana suomalaisena uudelle teknologiavaikuttajiensa listalle: "Euroopalla on historiaa ja ihmiskeskeisyyttä haastaa Kiinan ja Yhdysvaltojen tarjoama visio maailmasta", sanoo Liukas Solanne on joutunut urakoimaan saadakseen itselleen rakennettua verkoston vastaavaa työtä tekevistä naisista. Vähemmistöihin kuuluvien koodareiden esiin tuominen on Solanteen mielestä tärkeää, sillä se tekee alasta vähemmän mystistä ja helpommin lähestyttävää. Pienillä asioilla voi olla yllättävän suuri merkitys. – Teknologia-aloilla tunnutaan jopa työhakemuksissa painotettavan videopeliharrastuksia ja saunomista sekä olutkulttuuria. Se vetää puoleensa samanlaisia ihmisiä. Muuttamalla kulttuuria, asenteita ja rooleja saadaan naisia ja vähemmistöjä alalle ja varmistetaan että heillä on töissä hyvä ja turvallinen olla. – Pienten tyttöjenkin tulisi kokea, ettei koodaamisen harrastaminen riipu sukupuolesta. Suomessa vanhentuneita käsityksiä Kuuden vuoden ajan eripituisia jaksoja Australiassa asunut Solanne sanoo monimuotoisuuden huomioimisen olevan siellä yrityksissä arkipäivää. Kotimaassa odottivat yllättävän vanhentuneet käsitykset ja käytännön toiminnan puute. –  Mallia pitäisi ottaa maailmalta, jotta naisten alalle tuleminen kävisi helpommaksi, hän sanoo. Muutosta tulee johtaa päämäärätietoisesti. –  Tilanteen parantamiseksi pitää laatia selkeät toimenpiteet ja tavoitteet sekä alalle että yrityskohtaisesti. Asenteetkin ovat tärkeitä. Vähemmistöjen kokemuksia ja kommentteja ei saa vähätellä tai mitätöidä. Australiassa Solanne vastasi yrityksensä monimuotoisuushankkeista. – Kahteen vuoteen en kuullut enemmistöryhmien jäseniltä ainuttakaan kommenttia, jossa olisi todettu, ettei vähemmistöjen suosiminen ole tasa-arvoa. Suomessa sitä tunnutaan hokevan jatkuvasti. –  It-firmojen vähemmistöjen työllistymistä edistävät kampanjat täyttyvät välittömästi kommenteista, joissa vedotaan tasa-arvolakiin, Solanne harmittelee. Kommenteissa todetaan, ettei vähemmistöjen tukeminen ole todellista tasa-arvoa. Kampanjat katoavat nopeasti ja tasa-arvo-lakia käytetään vastoin alkuperäistä tarkoitustaan. Laaja-alaista muutostyötä Australiassa yrityksissä keskustellaan Solanteen kokemuksen mukaan tasa-arvon toteutumista estävistä ennakkoluuloista avoimesti. –  Monimuotoisuutta lisäävät hankkeet ovat johdon prioriteettilistalla selvästi korkeammalla kuin Suomessa. Suosiossa ovat myös firmojen sisäiset mentoriohjelmat. –  Eräässä australialaisyrityksessä seniorikoodareita siirtyi täysipäiväiseen mentori-rooliin. Ainoa tehtävä oli ohjata ja auttaa taloon tulleita junioreita kasvamaan parhaaseen potentiaaliinsa. Melbournen moderneissa teknologiayrityksissä yritys vailla monimuotoisuushanketta olisi ollut kummajainen. Malliesimerkki on Solanteen mukaan kiinteistöalan REA-teknologiayritys, jonka palkitun ohjelman tavoite oli saada yrityksen sisältä enemmän naisia teknologiarooleihin ja motivoida heitä nousemaan edelleen senioritasolle. Haastavinta Solanteen koodarin-työssä on ollut oman osaamattomuuden kestäminen. – Varsinkin alkuvaiheessa koodaus on jatkuvaa epäonnistumista ja virheitä. Se saattaa viedä uskon omiin kykyihin lähes päivittäin. Kuitenkin kokeneemmatkin koodarit painivat samojen ongelmien kanssa teknologioiden muuttuessa valtavaa vauhtia. – Mentoreilta ja työkavereilta saatu tuki on ollut avainasia. Se on uraa aloittavalle koodarille kaikki kaikessa. Solanteen mielestä olennaisinta on, että koodauksen voi oppia ja kokemuksen puutteen voi korvata asenteella.