Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Ensimmäinen uusi peltipoliisi otettiin käyttöön tänään – Pirkanmaalla uudenlaisia tolppia saa odottaa, mutta ainakin yhdestä tiealueesta on käyty keskusteluja

Ensimmäinen toisen sukupolven peltipoliisi vihittiin virallisesti käyttöön tänään torstaina. Historiallinen hetki koettiin Kouvolassa valtatie kuutosen varrella. Loput jo asennetuista uusista nopeusvalvontalaitteista käynnistellään kesällä valtateillä 4 ja 6. Pirkanmaalle uudenlaisia tolppia ei ole tulossa ainakaan tämän vuoden aikana, sanotaan Pirkanmaan ely-keskuksesta. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Heikki Ihalainen sanoo, että Pirkanmaalla tarkastelussa tulee todennäköisesti olemaan 9-tie. – Siellä toimenpiteitä onkin jo tehty eli jonkin verran on tolpitettu, Ihalainen sanoo. Tolppia on Jämsän puolella, mutta Pirkanmaan puolella 9-tiellä ei tällä hetkellä ole kameroita. Väyläviraston liikennejärjestelmien ja liikenneturvallisuuden asiantuntija Auli Forsberg sanoo, että Pirkanmaan osalta on käyty laajemminkin keskusteluja uusista tolpituksista, mutta asiat eivät ole etenemässä vielä tämän vuoden aikana. Forsberg sanoo, että uusien tolppien sijoittamista tarkastellaan ennen kaikkea turvallisuus edellä. – Ysitie on ollut turvallisuusmielessä aika haasteellinen, Forsberg sanoo. Toistaiseksi uudet tolpat ovat vasta suunnitteluvaiheessa. Uutta tekniikkaa Uusien putkimaisten kameroiden ja vanhojen harmaiden laatikkokameroiden ero on tekniikassa. Uudet tolpat käyttävät tracking radar -tutkateknologiaa. Laite näkee 150 metrin päähän, mutta se ottaa ajoneuvosta tarkan kuvan noin 30 metrin päässä tolpasta. Tekniikan tavoitteena on vähentää ylinopeutta ajavan mahdollisuutta jarrutella viime hetkellä tai välttää sakot vaihtamalla kaistaa. Laitteet keskustelevat myös liikennevalojen kanssa, eikä niitä varten tarvitse asentaa antureita asvalttiin, joten liikennevalojen noudattamisen automaattinen tarkkailu helpottuu myös kaupunkialueella. Tutka pystyy tarkkailemaan myös useita rinnakkain ajavia ajoneuvoja. Poliisihallituksen Ihalaisen mukaan laitteiden tekniikalla voisi periaatteessa seurata jopa kuutta kaistaa samanaikaisesti. – Se ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista. Edelleenkään emme tarkkaile loittonevia ajoneuvoja ja kuvaa ihmisiä salaa, Ihalainen sanoo. Kasvokuva on yksi syy, miksi uudet laitteet ovat ruotsalaisia. Kasvokuva tarvitaan edelleen kuljettajan tunnistamiseen Suomessa. Useammassa Euroopan maassa sakko lähetetään pelkän rekisterikilven perusteella. Automaattivalvonnalla ei edelleenkään sakoteta Suomessa moottoripyöräilijöitä, koska moottoripyörissä ei ole rekisterikilpeä edessä. Suomeen nousee pikku hiljaa uusia tolppia, ja vanhat lähes 1 000 tolppaa saavat jäädä uusien rinnalle. Automaattinen valvonta kattaa tällä hetkellä koko maassa noin 3 300 kilometriä. Yksi toisen sukupolven liikenneturvallisuuskamera maksaa noin 20 000–25 000 euroa. Hinta vaihtelee sen mukaan, miten vaikea sähköt on saada tolpalle. Koko maan automaattivalvonnan kustannukset ovat vuodessa noin 600 000 euroa. Poliisin liikenneturvallisuusjohtaja Dennis Pasterstein tviittasi hiljattain, että uuden sukupolven kamera tunnistaa jopa auton rengassyvyyden ja sen, onko kuljettajalla turvavyö. Myös puhelimen käytöstä jää uusilla kameroilla helposti kiinni. Tähän asti poliisilla on ollut oikeus sakottaa automaattisella liikenteenvalvonnalla ainoastaan ylinopeuksia. Kun uusi laki astuu voimaan vuonna 2020, huomautuksen tai sakot voi saada monesta astiasta kerralla. Kamera ottaa kuvan kuitenkin vain vähintään 6 kilometriä tunnissa ylinopeutta ajavista. Poliisin arvioiden mukaan valvonnalla tehdään miljoonien eurojen yhteiskunnalliset säästöt, kun onnettomuudet vähenevät. Jo tyhjien tolppienkin raportoidaan laskevan ajonopeuksia.