Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Riittävätkö rahoitus ja osaavat työntekijät? – Näin Tampereen kaupunki ja Kuntaliitto kommentoivat ehdotusta viedä hoitajamitoitus läpi portaittain

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuore mietintö vanhusten hoivakotien henkilöstömitoituksesta saa niukasti kehuja Tampereen kaupungilta ja Kuntaliitolta. Valiokunnan maanantai-iltana valmiiksi saamassa mietinnössä sitova 0,7 työntekijän henkilöstömitoitus astuisi voimaan porrastetusti. Lokakuusta lähtien velvoittava mitoitus ympärivuorokautisessa vanhustenhoidossa olisi 0,5, vuoden 2021 alusta 0,55 ja vuoden 2022 alusta 0,6. Huhtikuussa 2023 mitoitus olisi 0,7. Tampereen sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja Taru Kuosmanen ja Kuntaliiton erityisasiantuntija Anna Haverinen pitävät porrastettua voimaan tuloa hyvänä asiana. – Väistämättä olisimme olleet sen edessä, että meidän olisi ollut pakko lähteä toteuttamaan mitoitusta porrastaen. Ei siitä kertarysäyksellä olisi selvitty, Kuosmanen sanoo. – Tämä on hyvä asia siinä mielessä, että nyt mitoitus ja rahoitus tulevat samanaikaisesti, toteaa Haverinen. Lue myös: Eduskunta joutui muuttamaan kiisteltyä lakia hoitajien määrästä – Vanhushoivan henkilöstö­mitoitus tulee voimaan portaittain Hallituksen alkuperäisessä esityksessä laki hoitajamitoituksesta astuisi voimaan elokuussa ja siirtymäaika päättyisi huhtikuussa 2023. Tämä ei kuitenkaan sopinut perustuslakivaliokunnalle, koska valtion lisärahoitus olisi ollut kuntien käytettävissä vasta siirtymäajan päätyttyä. Valiokunta linjasi aiemmin tässä kuussa, että velvoitteiden ja rahoituksen on kuljettava käsi kädessä. Tampere huolissaan rahoituksesta Aiemmissa lausunnoissaan Tampere ja Kuntaliitto eivät ole tukeneet hallituksen tavoitetta sitovasta hoitajamitoituksesta. Sote-valiokunnan mietinnön jälkeen tilanne ei ole muuttunut. Marraskuussa 2019 Tampere jätti hoitajamitoituksesta poikkeuksellisen tiukkasanaisen lausunnon . Kaupunki piti ehdotusta mitoituksesta jäykkänä, eikä nähnyt sen vastaavan asukkaiden todellisiin tarpeisiin. Kuntaliitto puolestaan ei Haverin mukaan lähtökohtaisesti kannata sitovia mitoituksia millään palvelusektorilla. – Meille iso kysymysmerkki on ollut se, korreloiko mekaaninen mitoituksen nosto suoraan asiakkaan saaman palvelun laatuun. Tästä on ollut melko vähän näyttöä, Haverinen sanoo. Erityisesti Tampereen huolena on Kuosmasen mukaan kaksi asiaa. Ensimmäinen niistä on rahoitus. Kaupungin laskelman mukaan 0,7 hoitajamitoituksesta syntyy Tampereelle vuositasolla noin 13 miljoonan euron lisäkustannus. – Suhteessa arvioimaamme kokonaiskustannukseen valtion laskelmat ovat mielestämme alimitoitettuja, Kuosmanen sanoo. Tampereella tehostetun palveluasumisen mitoitus yltää jo nykyisellään 0,5:een. Kuosmasen mukaan rahoituksen ja järjestelyjen suhteen suurempia haasteita kaupungille tulisi vuoden 2022 alussa, kun mitoituksen tulisi olla 0,6. – Silloin tarvitsemme lisärahoitusta. Niin kuin tiedetään, kuntien taloustilanne on koronatilanteen myötä todella heikko. Lue myös: Tampere joutuu palkkaamaan 300–400 uutta hoitajaa vanhuksille, jos hoitajamitoitus nousee 0,7:ään – Aamulehti keräsi vastauksen kuuteen kysymykseen hoitajamitoituksesta Pelkona työvoimapula Toinen asia, josta Tampere on Kuosmasen mukaan huolissaan, on ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys. Hallitus on arvioinut, että hoitajamitoituksen nostamiseksi alalle tarvitaan noin 4 400 uutta hoitajaa. Tampereella lisätarpeen on arvioitu olevan noin 400 työntekijää. – Kilpailu henkilöstöstä tulee olemaan kuntien välillä kovaa. Millä keinoilla työntekijöitä sitten rekrytoidaan, jää nähtäväksi, Kuosmanen sanoo. Erityisen huolissaan Kuosmanen on siitä, että tulevaisuudessa edessä voi olla tilanne, jossa ikäihmisten palveluiden sisällä joudutaan kilpailemaan tekijöistä. Jos mitoitus sitoo tehostettua palveluasumista, riittääkö käsipareja enää kotihoitoon? – Pelkäämme siirtymää pois kotihoidosta, koska sitten olemme pulassa. Ihmiset haluavat asua kotona edelleen mahdollisimman pitkään ja meidän tarvitsee tähän tarpeeseen pystyä vastaamaan. Yhdeksi ratkaisuksi työvoiman saatavuuteen sote-valiokunta esittää mietinnössään alan koulutuspaikkojen lisäämistä. Kuosmanen kuitenkin huomauttaa, että sekään ei muuta tilannetta hetkessä. Haverisen mukaan kyse on laajemmasta kuin koulutuspoliittisesta asiasta. – Se, miten tämä ratkaistaan, ei ole yksistään kuntien asia. Tämä on myös veto- ja pitovoima-asia. Vaikka rahoitus muuten olisi turvattu, pelkällä rahalla nostoa ei ratkaista.