Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kaipolan lakkautuksen seuraukset ulottuvat laajalle, mutta koulutetut suomalaiset pystyvät luomaan uutta yritystoimintaa

Tänä päivänä sivistysvaltiossa yhtiöt eivät voi toimia vain voiton maksimointia ja osakkeenomistajien etua ajaen. On ymmärrettävä niiden rooli yhteiskunnassa, sillä ihmisten elämät ja toimeentulo ovat riippuvaisia yhtiöistä. Suurten yritysten yhteiskuntavastuu korostuu. Työ- ja elinkeinoministeriö ulottaa yritysvastuun käsitteen yhteiskunnan hyvinvoinnin luomiseen asti. UPM:n Kaipolan tehtaan lakkautuksen seuraukset ulottuvat aluetalouteen ja sitä laajemmalle. Tehtaan työntekijöiden lisäksi urakoitsijoihin ja työntekijöihin puunkorjuussa, kuljetuksissa, alihankkijoihin, perheisiin ja verojen kautta kuntatalouteen. Kaipolan kaltainen iso tehdas vaikuttaa kuntatalouteen suhteettoman suurella painolla, jolloin sen poistumisella on lamauttava vaikutus myös kunnan peruspalveluihin. UPM:n liiketulos on ollut erinomainen vuosi toisensa perään. Tällä kertaa korona pudotti tulosta, joka oli kuitenkin hyvällä tasolla. Valtion avustustakin yhtiö on saanut isoja summia vuosittain. Jos yhtiö olisi vaikeuksissa, voisi se pyytää tukea omistajiltaan: sijoittajilta. UPM:n kaltaiset metsäyhtiöt eivät ole enää suomalaisia. Sijoittajien omistama globaali yhtiö ohjaa investoinnit sinne, mistä saa suurimmat tuotot, kuten toimitusjohtaja Pesonenkin on lausunut ( Talouselämä -lehti). Jättimäiset tehtaat ja plantaasit muuttavat toimivat paikalliset sosiaaliset ja kulttuuriset rakenteet karkottaen ihmiset juuriltaan. Osa tietysti saa myös työtä. Sellaista kutsutaan imperialismiksi. Kuulostaako tutulta? Kaipolassa tehdään sanomalehtipaperia, jonka kysyntä Euroopassa laskee. Suomalaiset yhtiöt ovat muuntaneet paperikoneita esimerkiksi kartongin tuotantoon elleivät ole myyneet niitä ulkomaille. On korkea aika sellaiselle metsäteollisuuspolitiikalle, jonka tuloksena kehittyy pientä ja keskisuurta teollisuutta ja yritystoimintaa korvaamaan ylisuuret jätit. Korkeasti koulutettu väestömme pystyy luomaan uusia innovaatioita ja uutta – kestävästi ja eettisin periaattein toimivaa yritystoimintaa ja -kulttuuria metsien Suomessa (Suomen maa-alasta 86 prosenttia on metsää ja suota).