Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Olympiakomitean ylilääkäri muistuttaa laajasta karanteeniriskistä palloilulajeissa: ”Harmaata aluetta tulkinnassa on paljon”

Jalkapallon ja pesäpallon pääsarjat sekä muun muassa yleisurheilukausi käynnistyy tällä tietoa kesä- ja heinäkuun aikana. Koronavirustartunnat voivat panna palloilusarjojen peliohjelmat kuitenkin uusiksi, vaikka ne pystyttäisiin ajallaan käynnistämään. Olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen sanoo, että kaikkia mahdollisesti altistuneita koskee kahden viikon karanteeni, jos esimerkiksi jollakin pelaajalla todetaan koronavirustartunta. – Tämän hetken tiedon mukaan joudumme kahden viikon karanteenia jatkossakin harjoittamaan. Silloin näemme, ilmeneekö koronavirukselle altistuneilla henkilöillä oireita. Tämä on se keino, jolla pyrimme väestötasolla vähentämään viruksen leviämistä, kun muutoin yhteiskuntaa täytyy nyt avata, Valtonen kommentoi. Jos pelaaja on ollut kentällä, tarkoittaako se karanteenia kaikkia molempien joukkueiden kentällä olleille pelaajille? – Tämä ei tarkoita automaattisesti kaikkia pelaajia, vaan kaikkia tartunnalle altistuneita eli lähikontaktissa olleita, Valtonen sanoo. – Viime kädessä alueen tartuntatautien vastuulääkäri päättää, kuka karanteeniin asetetaan. Jalkapallopelistä altistustulkintaa ei ole ihan yksinkertaista tehdä. Lähikontakti tarkoittaa oppikirjan mukaan 15 minuutin yhdessäoloa sisätiloissa, mutta harmaata aluetta tulkinnassa on paljon. Kesäkuun puolivälissä alkava jalkapallon naisten liiga on varautunut karanteeneihin jättämällä otteluohjelmaan tyhjiä viikonloppuja ottelusiirtoja varten. Miesten liigassa otteluohjelma on kuitenkin tiiviimpi. Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa sanoo, että liiga voidaan pelata tarvittaessa 27 ottelun sijaan myös 22 ottelun sarjana, mikäli yllätyksiä tulee. – Menemme niiden määritelmien mukaan mitkä ovat voimassa. Heinäkuun osalta emme vielä tiedä, olisiko kyseessä esimerkiksi yksittäinen karanteeni. Siksi joustovaraa on jätetty ohjelmaan, Marjamaa sanoo. Urheiluseuroille ja urheilijoille kauden alkaminen on tärkeä asia. Kyse on toimeentulosta, itse urheilemisesta, mutta myös paluusta arkeen. Onko kilpaurheilu, esimerkiksi jalkapallo nyt turvallista? – Suoraa vastausta on vaikea antaa, sillä kysymys on isosta kokonaisuudesta, Valtonen sanoo. – Tartuntariski ei ole nolla lähikontakteissa missään arjen tilanteissa. Lapsilla sekä nuorilla riski saada tartunta ja sen kehittyminen vakavaksi taudinkuvaksi on tosi pieni. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Tanskassa epidemia ei ole lähtenyt nousuun koulujen avaamisen myötä. – Tällainen antaa meille turvallisuutta ottaa seuraavia askelia kohti normaalia yhteiskuntaa ja arkea. Urheilukin on osa tätä kokonaisuutta. Kilpaurheilun kohdalla kyse kuitenkin on siitä, urheillaanko ylipäätään. – Joukkuelajeissa ja kontaktilajeissa kontaktit ovat väistämättömiä. Välimuotoja on vaikea löytää. Riskiä koronaviruksen leviämiselle voidaan pienentää kentällä ja katsomoissa. – Aluksi tapahtumissa on pienemmät yleisömäärät ja yleisöä voidaan jakaa eri alueisiin, jolloin lähikontakteja voidaan välttää. Miten urheilijat voivat itse pienentää tartuntariskiä? – Äärimmäisen ensisijaista on, että sairaana ei mennä kentälle. Nykykäsityksen mukaan tartuttavuus on suurin silloin kun on hengitystieinfektion oireita. Urheilijoiden on myös mentävä heti testeihin välittömästi kun oireita ilmenee. – Silloin koronavirukset löydetään, tartuntaketjut pystytään selvittämään ja eristämään virukselle altistuneet henkilöt. Tällaisilla keinoilla pystytään jonkin verran vaikuttamaan taudin leviämiseen. Olympiakomitea selvittää yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa, tapahtuuko seura- ja kilpailutoiminnassa tartuntoja. – Tämä tieto tulee auttamaan päätöksentekoa jatkossa, jotta kokoontumisrajoitukset voidaan kohdentaa oikein. Valtonen ei näe perusteita urheilijoiden joukkotestaamiselle ennen kauden alkua, vaikka ulkomailla sellaista on ainakin joissain seuroissa suunniteltu. Valtosen mukaan puhdas testitulos voi antaa ikään kuin väärän turvallisuuden tunteen. – Tämä ei ole yksinkertainen asia. Viruksen itämisaika on pitkä, jopa kaksi viikkoa ja yksi negatiivinen testitulos ei takaa sitä, että tulos olisi sama vaikkapa puolen vuorokauden päästä. Eivätkä testit edes ole sataprosenttisen herkkiä löytämään kaikki viruspositiiviset. Olympiakomitealta ei siis ole tulossa suositusta kaikkien urheilijoiden testaamisesta? – Oireiset pitää testata ehdottomasti, sillä tartuntaketjut on löydettävä. En näe kuitenkaan perusteita sille, että joukkueita lähdettäisiin testaamaan ja sen perusteella päätettäisiin pelataanko vai ei. Valtonen muistuttaa, että viranomaiset tarkastelevat rajoitusten purkamista yhteiskunnan näkökulmasta ja väestötason riskeinä. Käytännön tasolla yksilölle jää iso vastuu. Tämä koskee myös urheilufaneja, kun sarjat alkavat ja katsomot aukeavat. Hygieniaan liittyvät uudet käytännöt kannattaa säilyttää. Eikä otteluihin saa mennä sairaana. – Se on äärimmäisen tärkeä asia. Moni on ollut varmasti tilanteessa, että taskussa polttaa lätkä- tai futisliput, kurkku on karhea ja nenäkin vähän tukossa. Kannatta miettiä kaksi kertaa, jättää menemättä ja olla levittämättä mitään virusta eteenpäin.