Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Voiko koronakaranteenissa oleva osallistua yo-kokeeseen? Tässä 9 kysymystä koronasta ja kirjoituksista

Kevään ylioppilaskirjoitukset alkavat tiistaina 10. maaliskuuta äidinkielen lukutaidon kokeella ja suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeella. Tutkintokerran viimeinen koepäivä on 26. maaliskuuta. Aivan kirjoitusten alla Suomessa on joutunut yliopisto-opiskelijoita ja koululaisia sekä koulujen henkilökuntaa karanteeniin koronavirukselle altistumisen takia. Kokosimme vastauksia Aamulehden lukijoilta tulleisiin kysymyksiin koronasta ja yo-kirjoituksista. Mitä tehdään jos kokelas saa koronatartunnan tai altistuu niin, että joutuu karanteeniin ennen yo-koetta? Tässä on useampia vaihtoehtoja. Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) mukaan kokelaan tulee joka tapauksessa ilmoittaa lukiolle tilanteesta mahdollisimman nopeasti. Ensimmäinen vaihtoehto on se, että kokelas tekee lukion kanssa hakemuksen ilmoittautumisen mitätöinnistä. Hakemuksen voi tehdä myös tutkintopäivien jälkeen. Kokelas voi myös hakea erityisen painavasta syystä tehtävää ilmoittautumistietojen muutosta. Tämä tulee kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa kokelas ei pääse osallistumaan pakolliseen kokeeseen, johon oli ilmoittautunut, ja jokin kokelaan tällä tai aikaisemmalla tutkintokerralla suorittama ylimääräinen koe voidaan vaihtaa pakolliseksi kokeeksi. Näin kokelas saa tutkintonsa valmiiksi suunnitellun aikataulun mukaan. Kokelas voi myös jättää hakemuksen tekemättä, jolloin hän saa poissaolevana hylätyn arvosanan ja voi ilmoittautua uusimaan koetta syksyllä, jos hänellä on vielä hylätyn kokeen uusimiskertoja jäljellä. YTL:n mukaan kokeen suorittaminen erillisessä tilassa ei lähtökohtaisesti ole mahdollista, jos kokelaalle on tehty karanteenipäätös. Lukio ja paikalliset terveysviranomaiset voivat kuitenkin yhdessä harkita, onko yksittäisessä karanteenitilanteessa edellytyksiä kokeen suorittamiseen erillisessä tilassa. YTL:n koko ohjeistukseen voi tutustua ylioppilastutkinto.fi-sivustolla . Jos yksittäistä harkintaa karanteenissa olevan osallistumisesta tehdään, eivätkö kokelaat voi joutua eriarvoiseen asemaan, erityisasiantuntija Robin Lundell Ylioppilastutkintolautakunnasta? – Ehkä sen voi nähdä niin, mutta kyse on yksinomaan siitä, pystytäänkö tämä tekemään. Lähtökohta on, että kenenkään terveyttä ei saa vaarantaa. Lautakunta ei voi antaa sellaista ohjetta, että jonkun pitäisi henkensä uhalla mennä valvomaan koetta. Karanteenipäätös on terveydenhoitoviranomaisten päätös, ja sitä emme voi ohittaa. – Tämä mahdollisuus on ainoastaan silloin, jos paikallisella tasolla yhdessä karanteenipäätöksen tehneiden terveydenhoitoviranomaisten kanssa tilanne pystytään järjestämään niin, että valvoja pystyy suojautumaan riittävästi ja on vapaaehtoinen. – YTL:n linja on se, että tässä toimitaan kuten muissakin sairaustapauksissa: kokelas voi hakea mitätöintiä ja kirjoittaa esimerkiksi syksyllä kokeen, joka jäi väliin. Kirjoituksia stressaava kokelas kysyy Aamulehteen lähettämässään mielipidekirjoituksessa, miten YTL luulee opiskelijoiden toimivan kuullessaan, että koronaviruskaranteenin takia saatetaan ilmoittautuminen yo-kokeisiin mitätöidä. Luuletteko heidän kertovan mahdollisista oireista? – Emme voi muuta kuin luottaa siihen, että kokelaat noudattavat tartuntatautilakia ja toimivat vastuullisesti. Karanteenipäätös on vakava asia. Entä jos ei ole eristyksessä tai karanteenissa, voiko yo-koetta lähteä tekemään, jos on kurkku kipeä tai muita flunssaoireita? – Tässä pitää noudattaa terveydenhoitoviranomaisten ohjeita. Jos on minkäänlaista syytä epäillä tartuntaa, on syytä ottaa yhteyttä terveysviranomaisiin niiden ohjeistamalla tavalla. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on ohjeistanut , että hengitystieoireisen ei pidä mennä nyt töihin tai kouluun. Kotiin pitää ohjeiden mukaan jäädä, kun on selkeä yskä, kurkkukipu tai nuhakuume. Infektiolääkärit toivovat, että kotiin jäätäisiin aika matalalla kynnyksellä. Jos on selvästi flunssainen olo, ei pidä mennä kouluun, päiväkotiin, töihin tai harrastuksiin. Oireet menevät yleensä ohi muutamassa päivässä. Mitä valvojien tulee tehdä, jos kokelas tulee kokeeseen flunssaisena tai sairastuu kesken yo-kokeen, Robin Lundell? – Kaikki riskit pitää arvioida tapauskohtaisesti. Neuvottelemalla kokelaan kanssa pystyy yleensä ratkaisemaan tilanteen. Lue kaikki uutiset koronaviruksesta täältä: aamulehti.fi/koronavirus . Entä jos opiskelija on hajauttanut tutkinnon ja nyt hänellä olisi kolmas eli viimeinen kokeen suorituskerta, eikä hän voi osallistua eristyksen tai karanteenin takia. Mitä siitä seuraa? – Jos kokelaalla on pakollinen koe suorittamatta, ja hän jättää saapumatta kokeeseen, johon on ilmoittautunut, koe katsotaan keskeytyneeksi ja hylätyksi. Hän voi tulla uusimaan hylätyn kokeen seuraavan kolmen tutkintokerran aikana yhteensä kolme kertaa. Digitaalisen yo-kokeen valvonta vaatii eri tavalla tietämystä kuin aiemman kokeen. Mitä tehdään, jos valvojia on sairaana tai karanteenissa niin, että heitä ei ole riittävästi? – Tapauskohtaisesti katsotaan, miten valvonta saadaan hoidettua. Lautakunnalla on erinäisiä tapoja, joista voidaan lukion kanssa sopia, että tilanne saadaan hoidettua parhaalla mahdollisella tavalla. Millaisia keinoja? – Voidaan esimerkiksi katsoa, onko mahdollista korvata osa valvojista sellaisilla henkilöillä, jotka eivät ole tehtävään koulutettuja tai voivatko lukiot toimia yhteistyössä keskenään. Mitä tehdään, jos rehtori tai muu kokeen järjestämisen kannalta keskeinen henkilö on sairaana tai karanteenissa? – Jokaisen lukion pitää miettiä, mitä tällaisessa tilanteessa tehdään: mitä rehtori pystyy tekemään ja kenelle vastuu siirretään.  Meillä on täysi luotto, että lukiot osaavat asiansa, ja lautakunnalta saa aina tukea. Etsimme ratkaisut ongelmatilanteisiin yhdessä.