Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Mitä Marinin hallituksen sote-uudistus tarkoittaa Pirkanmaalle? Asiantuntija vastaa seitsemään keskeiseen kysymykseen uudesta sote-mallista

Sosiaali- ja terveysministeriö tuli perjantaina kuukausien hiljaisuuden jälkeen julkisuuteen ja kertoi, miten Marinin hallitus aikoo edetä sote-uudistuksessa. Sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiuru (sd) luonnehti tiedotustilaisuudessa perjantaina päivää ”ilon päiväksi”. Miltä Marinin hallituksen sote-uudistus kuulostaa, Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala ? –  Ilosanoma on se, että lopultakin. Sote-uudistuksen valtionosuuksista on nyt päätetty ja uudistus lähtee liikkeelle. Viime maaliskuussa hallituksen kaatumisesta alkanut pysähtyneisyyden kausi on päättynyt. Kunnat ja alueet ovat todella odottaneet, että jotain konkreettista tapahtuisi. Syksystä lähtien on sanottu, että ”emme kerro aikatauluja”, mutta nyt hallitus lausui aikatauluja ääneen ja antoi lupauksen. Marinin hallituksen sote-malli tarkoittaa tiivistetysti ilmaistuna, että kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon, pelastustoimen ja mahdollisesti ympäristöterveydenhuollon palvelut siirtyvät perustettavien maakuntien vastuulle. Onko sote-uudistus helpompi viedä maaliin, kun maakuntauudistus on jätetty siitä pois? –  Hallitus pyrkii välttämään ne karikot, joita eduskunnan perustuslakivaliokunta ja sote-valiokunta ovat siinä nähneet. Valinnanvapautta tarjoava markkinamalli oli niissä keskiössä. Ministeriö pyrkii nyt karsimaan rönsyt pois ja menemään ydin edellä. Myöhemmin sitten pohditaan, liitetäänkö soteen vielä muuta. Mitä tarkoittaa, kun hallitus lupaa ottaa alueelliset erityispiirteet huomioon? – Tulossa ei ole 22:a erilaista sote-mallia eli omaansa jokaiselle maakunnalle, mutta se, millaisia palveluja maakunnat tarjoavat, eroaa toisistaan.  Väestöllä on erilaiset tarpeet eri maakunnissa ja niiden eri puolilla. Esimerkiksi korkea työttömyys ja korkea syntyvyys sijoittuvat eri tavoin. Pirkanmaalla esimerkiksi Ruoveden asukkaista 12 prosentilla on diabetes, mutta Pirkkalassa vain kuudella prosentilla. Silloin paikallisten sote-keskustenkin tehtävien on painotuttava eri tavoin. Pirkanmaan kunnat ovat jo kesästä lähtien vieneet eteenpäin omaa sote-malliaan. Miten se sopii yhteen hallituksen mallin kanssa? –  Päätimme alun alkaen mennä sisällöt edellä, ja uudistaa toimintaa eikä rakenteita. Olemme analysoineet Pirkanmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden heikkoja kohtia ja miettineet, mitä pitää uudistaa, jotta palvelut toimivat paremmin. Nyt sitten sovitamme tämän kansalliseen sote-uudistukseen. Mitä ovat Pirkanmaan alueelliset erityispiirteet? –  Niihin sisältyvät muun muassa päihteidenkäytöstä aiheutuvat ongelmat, lasten ja nuorten palvelut sekä sote-palveluista löytyvät keinot, joilla työllisyyttä voidaan parantaa. Ministeri Kiuru totesi, että ison markkinasiivun antaminen sote-palveluista yksityisille yrityksille ei sisälly uuteen sote-malliin, vaan palveluista iso osa pidetään julkisen sektorin omissa käsissä. Myös perustuslakivaliokunta on linjannut, että julkisen sektorin pitää tuottaa sote-palveluja riittävästi itse. Mitä uusi sote-malli tarkoittaa yksityisten terveydenhuoltoyritysten kannalta? –  Markkinamallia ei tulla tällä hallituskaudella avaamaan. Nyt palataan ruotuun nykyiseen lainsäädäntöön: asiakkaalla on valinnanvapaus, mutta hän voi valita vain julkisen tahon toimijoita tai julkisen sektorin kilpailuttamia yksityisiä palveluntuottajia. Vaikka yksityiset sote-yritykset ja kolmas sektori jo aika aika pitkälle varautuivatkin markkinamalliin ja hankkivat tiloja ja henkilöstöä, Ruotsin mallia ei tällä tietoa tule niin, että yksityiset sote-yritykset tai kolmas sektori tuottaisivat 30–40 prosenttia sosiaali- ja terveyspalveluista. Perustuslakivaliokunta linjasi, että julkisella puolella pitää kaikissa olosuhteissa olla riittävä palvelutuotanto. Jos markkinamalli olisi toteutettu ja yksityinen yhtiö olisi saanut haltuunsa puolet jonkin alueen palveluista, olisiko julkinen puoli pystynyt turvaamaan palvelut, jos yksityinen olisi lopettanut tai mennyt konkurssiin? Kuinka realistista on saada sote-uudistus läpi eduskunnassa tämän vuoden loppuun mennessä? Sen jälkeen on uudistettava vielä sata sote-lakia, joten milloin sote-uudistuksen voi odottaa käytännössä toteutuvan? –  Ministeriö ei ole tätä kertonut, mutta jos peruspaketti menisi eduskunnassa läpi tämän vuoden loppuun mennessä, mitä pidän realistisena, sen jälkeen tarvitaan puoli vuotta maakuntavaalien järjestämiseen. Ne olisivat aikaisintaan alkusyksyllä 2021. Niiden jälkeen rakenne ja hallinto saataisiin kuntoon melko pian. Sote-palveluiden tuotanto siirtyisi kunnilta maakunnille aikaisintaan vuonna 2023 tai 2024. Haastetta siinä on, saada hanke yhdellä vaalikaudella kuntoon.