Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Miten puhua koronaviruksesta lapselle? ”Aikuisilla on tapana kiirehtiä lapsen edelle, kun haluamme lohduttaa – emme huomaa kysyä lapselta tärkeitä vastakysymyksiä”

Miten puhua koronasta lapselle, lastenpsykiatrian professori Kaija Puura Tampereen yliopistosta? – Pitää puhua totta lapsen iän edellyttämällä tavalla: se on virustauti, joka voi tarttua. Voi kertoa, että se on vähän samanlainen kuin influenssa. Että tiedetään, että lapset sairastavat taudin huomattavasti lievempänä kuin lapset. Että vanhoille ihmisille korona voi olla vaarallisempi kuin muille. – On hyvä sanoa, että aikuiset huolehtivat, että kaikki sairastuneet saavat hoitoa ja aikuiset tekevät kaiken, mitä voivat. Ja että jos koulussa tulee rajoituksia, niiden tarkoitus on estää taudin leviäminen muihin ihmisiin. Mitä aikuisen ei pidä tehdä? – Ei tarvitse mennä yksityiskohtiin eikä pelotella lasta. Mikä on kaikkein tärkeintä? – Että aikuinen pysyy rauhallisena. Tärkeintä on kuunnella lasta ja kysyä häneltä vastakysymyksiä: miksi haluat kysyä näistä asioista ja mikä sinua huolestuttaa tai pelottaa. – Meillä aikuisilla on usein tapana kiirehtiä lapsen edelle, kun haluamme niin kauheasti lohduttaa ja lieventää lapsen hätää, että emme huomaa kysyä, miksi tämä huolettaa sinua ja oletko kuullut jotakin, joka sinua nyt huolettaa. – Koululaisilta ja eskarilaisilta kannattaa kysyä, mitä koulussa ja eskarissa on puhuttu ja mitä kaverit ovat puhuneet. Sanoit, että yksityiskohtien kertomista lapselle kannattaisi välttää. Mitä yksityiskohtia tarkoitat? – Ei kannata kertoa, montako ihmistä missäkin maassa on kuollut koronaan ja minkälaisia ihmisiä. – Jos lapsi itse kysyy, kuoleeko koronaan, voi sanoa, että riski on, jos on vanha tai jos on perussairauksia. Joitakin lapsia vähäkin koronasta puhuminen ahdistaa. Lapsi saattaa sanoa, että ei puhuta siitä. Mitä lapsi tällä tarkoittaa? – Hän ei halua sillä hetkellä kohdata asiaa. Silloin vanhempi voi sanoa, että okei, mutta voit tulla kysymään ja juttelemaan, jos siltä tuntuu. Jos lapsi pelkää koronaa tai jo siitä puhumista, niin mitä hän pohjimmiltaan pelkää? – Meidän kaikkien perustavaa laatua oleva pelkomme iästä huolimatta on, että itse menehdymme tai läheinen menehtyy. Lapselle läheisen menettämisen pelko tarkoittaa, että joutuu pelkäämään, kuka minusta huolehtii. – Kuoleman pelko nousee aina esiin ulkoisten uhkien yhteydessä. Kuoleman pelko on myös yksi suojaavia tekijöitä, ettei hakeudu vaaratilanteisiin. – Ei kannata hätääntyä, jos lapsi sanoo, että hän pelkää, että kuolee. Silloin kannattaa kertoa tosiasioita: tähän mennessä lapsia ei ole kuollut lainkaan. Millaisena lapsi voi nähdä koronauutiset? – Uutisviestintä on kohdennettu aikuisille, vaikka katsojina ovat myös lapset. Lapsi ajattelee, että koronan täytyy olla todella vaarallinen, koska siitä pidetään niin paljon meteliä. Toimittajien pitäisi miettiä, miten uutisointi vaikuttaa kaikkein pienimpiin ja haavoittuvimpiin. On paljon ahdistavia asioita, kuten ilmastonmuutos, koronavirus, yhteiskunnan kilpailullisuus ja saastuminen. Miten luoda lapselle silti tunne, että maailma on hyvä paikka elää ja että täällä voi elää ilman jatkuvaa paniikkia? – Tämä on todella tärkeä kysymys. Ahdistavat aiheet, ihan aiheellisestikin ahdistavat, vaikuttavat niin, että lasten ja nuorten on yhä vaikeampi luottaa tulevaisuuteen. Aikuisten tehtävä on ylläpitää toivoa ja sanoa, että jos me aikuiset haluamme korjata asiat, me kyllä pystymme siihen. – Meidän aikuisten täytyy näyttää esimerkkiä ja toimia sen eteen, että asiat korjaantuvat ja vakuuttaa lapsille, että toivoa on aina olemassa. Osa vanhemmista pelkää todella paljon jo tavallisia flunssia, saati sitten koronavirusta. Milloin pelko on liiallista? – Silloin, kun vanhemman pelko estää lasta tai nuorta elämästä tavallista elämää. Ylisuojelevuutta on, jos pelkojen takia aikuinen estää lasta toteuttamasta taitojaan ja taipumuksiaan.