Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Jos talvisota syttyisi nyt, olisiko se kaksintaistelu?

Toimittaja Ilari Tapio pyrki laajalla jutullaan, 30.11., avaamaan, millainen olisi uusi ”talvisota”, jos se otettaisiin uusiksi pelkästään Venäjän kanssa. Miksi lehti valitsi tällaisen skenaarion? Voisiko se olla mitenkään mahdollinen Itämeren ja Pohjolan – Muurmanskin alueiden osalta? Että Venäjä haastaisi vain Suomen kaksintaisteluun, muun maailman seuratessa kamppailua katsomosta. Skenaariossa ei menty analyyttisuudessa kovin syvälle, kun vain Suomen ja Venäjän sotilaalliset voimasuhde-erot nostettiin esiin äärimmäisen suurina, suhteuttamatta niitä mitenkään puolustettavien alueiden laajuuteen ja todellisiin sotilaallisten voimien ryhmityksiin – Venäjällä kahdelle maanosalle. Voimakkaat ilmaiskut olisivat, ”talvisodassa 202x”, artikkelin mukaan hyvin todennäköisiä, kuten myös erilaiset ohjusiskut. Asevaikutuksen kuvaaminen lähtökohtana oli sinänsä realistinen, kuten sen mahdollinen yllättävyys ja torjunnan osittainen vaikeuskin. Realismia oli se, ettei Venäjällä ole ohjuksia toistaiseksi paljon ja että vain Yhdysvalloilla on resursseja niiden massamaiseen käyttöön. Kun yhden ohjuksen iskun tuhovaikutus on kuitenkin varsin rajallinen, niin millä resursseilla Venäjä panisi niillä Suomen puolustuksen matalaksi? Voisiko Venäjä olla rajallisilla ohjuksillaan välittämättä mahdollisesta laajemmasta sotanäyttämöstä pätkän vertaa? Suomessa ilmavoimat etunenässä on siirtynyt liikkuvan ja hajautetun sodankäynnin taktiikkaan kaiken edellä mainitun erityisesti huomioiden. Maavoimat on juuri päättyneessä laajassa vuoden pääsotaharjoituksessa harjoitellut korostuneesti tätä samaa uutta sodankäynnin oppia. Artikkelin vertailuosiossa pyrittiin maittemme väliset voimasuhde-erot todistamaan numeerisesti suuriksi. Suomella on artikkelin mukaan satakunta eri puolille maata hajautettua hävittäjää. Juttu ei kuitenkaan nimennyt, mitä hävittäjiä Suomella on noin 100 kappaletta? Laajalle Venäjän maalle lehti kirjasi noin 630 hävittäjää, 340 hävittäjäpommittajaa, 210 rynnäkkökonetta ja 180 raskasta pommikonetta sekä 400 taisteluhelikopteria. Lisäksi todettiin merivoimilla olevan 100 taistelukonetta. Tasoittavaksi asiaksi juttu totesi Suomen tehokkaan ilmatorjunnan ja taistelulentokoulutuksen korkean tason. Artikkelissa ei kuitenkaan avattu, mitkä Venäjän asevoimien osat ovat juuri Suomea vastassa ja mitenkä koko arsenaali on Venäjällä sijoitettuna jopa kahdelle maanosalle. Esiin ei nostettu arsenaalin osittaista vanhanaikaisuutta eikä sitä, paljonko sitä on lopulta saatavissa operatiiviseen valmiuteen? Ei analysoitu, mikä on suurvallan jäykän ilmavoiman käytön teho ja millaisen koulutustason sen rivilentäjät ovat lentotunneillaan saavuttaneet? Median tehtävänä on nostaa esiin suhteellisuudentaju maanpuolustusta koskeviin kansalaistemme mielikuviin. Usko kykyymme ja tahtoomme ovat seikkoja, jotka kaipaavat realistisia avauksia medialtamme. Kirjoittaja on ilmailutoimittaja Pirkkalasta.