Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Veden äärelle tarvitaan asennemuutosta

Tänä vuonna on hukkunut Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton ennakkotilastojen mukaan 50 henkilöä 17. heinäkuuta mennessä. Se on kahdeksan enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Viime vuoden heinäkuu oli erityisen synkkä, sillä silloin hukkui 30 ihmistä. 168 000:n yli puolen hehtaarin kokoisen järven Suomessa uinti ja vesillä liikkuminen kuuluvat kansalaistaitoihin. Parantamisen varaa on yhä, vaikka uimahallien yleistyminen ja koulujen uimaopetus ovat onnistuneet lisäämään suomalaisten uimataitoa. Tilastot paljastavat, että uimataidottomia on yli 15-vuotiaista hieman yli 30 prosenttia. Kuudesluokkalaisten keskuudessa viime vuonna tehty tutkimus kertoo, että heistä 24 prosenttia ei osannut uida virallisen uimataidon määritelmän mukaan. Virallisen uimataidon määritelmä tarkoittaa, että ihminen pystyy uimaan 200 metriä, josta 50 metriä selällään. Moni itseään uimataitoisena pitävä ei sitä virallisesti ole. Ihmisillä on taipumus yliarvioida oma uimataitonsa. Huomioimatta jää myös ero siinä, että uimahallissa ihminen yleensä kykenee uimaan pidemmän matkan kuin kylmässä avovedessä. Uimataidon hankkimisessa koululla on merkitystä, mutta varsinainen vastuu on vanhemmilla. Mitä enemmän vedessä puuhataan, sitä paremmaksi uimataito kehittyy. Tänä vuonna lapsia on ennakkotilastojen mukaan hukkunut kuusi. He ovat olleet kouluikäisiä ja nuorempia. Etenkin pieni lapsi on tekemisissään impulsiivinen, eikä osaa arvioida omia rajojaan tai veden vaarallisuutta. Aikuisen on syytä olla lapsesta käden mitan päässä ja mielellään sijoittuneena niin, että lapsi on aikuisen ja rannan välissä. Kun helteet keräävät ihmiset nauttimaan vedestä, lapsen vahtiminen rannalla ei ole helpoimpia tehtäviä. Silloin huomio on oltava koko ajan lapsessa. Uimataidon lisäksi asenteissa on paljon parantamista. Yli puolet hukkuneista on ollut humalassa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan pelastusliivien käyttämisellä olisi säästytty todennäköisesti useimmilta vesiliikenteessä tapahtuneista hukkumiskuolemilta. On ällistyttävää, että edelleen pelastusliivien käyttöön suhtaudutaan välinpitämättömästi eikä alkoholin vaikutusta turvallisuuteen hahmoteta. Etenkin veden äärellä pitäisi muistaa, että humalassa ihmisen arviointi- ja toimintakyky ovat oleellisesti heikompia kuin selvänä.