Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tieliikenteen synkkä viikko on tilastollinen poikkeus – Viime vuonna liikenteessä kuoli ennätysvähän ihmisiä

Alkuvuosi ei ollut kovin ruusuinen Suomen tieliikenteessä. Onnettomuuksissa kuolleita oli viime vuotta enemmän, kunnes koronaepidemia hiljensi liikenteen. Kesän myötä onnettomuudet lähtivät taas lisääntymään ja kulunut viikko on ollut poikkeuksellisen musta, kun yhden vuorokauden aikana kuoli eri onnettomuuksissa kahdeksan ihmistä. Alan asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että pitkällä aikavälillä tarkasteltuna sekä onnettomuuksien että niissä kuolleiden määrä on laskussa. –  1970-luvulla alkoi suhtautuminen, että liikennekuolemille voidaan tehdä jotain, kuvailee Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen . Vuonna 1972 liikenteessä kuoli 1 156 ihmistä, vaikka liikennettä oli paljon vähemmän kuin nykyään. Viime vuonna liikennekuolemia oli ennakkotilaston mukaan 204, mikä on pienin määrä sitten aivan autoilun alkuvuosien. Kuolemat vähenevät hitaasti Matalaan lukemaan ei kuitenkaan kannata tuudittautua, sillä hyvä kehitys on hiipunut. Toiseksi paras vuosi oli 2014, jolloin liikenteessä kuoli 229 ihmistä. Heti seuraavana vuonna määrä pomppasi 270:een. Kuolleiden määrä on sahannut edestakaisin siitä asti, kun se alitti ensimmäisen kerran 300 rajan vuonna 2009. –  Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa on vallitsevina liikenteen suuria vitsauksia; rattijuopumuksia, erittäin kovia nopeuksia ja itsetuhoisuutta, Valtonen kuvailee. Suuri osa menneiden vuosikymmenten tapaisista liikennekuolemista pystytään nyt välttämään sillä, että autojen ja teiden turvallisuus on parantunut, mutta loppujen kitkeminen on paljon vaikeampaa. Erikoisuutena tilastoissa näkyy, kuinka vakavat onnettomuudet lisääntyivät jonkin aikaa uudelleen 1980-luvulla. Kun liikenteessä kuolleiden määrä painui alle 550:n vuonna 1984, oli se taas yli 700 vuonna 1989. Tämän jälkeen laskusuunta jäi pysyväksi. Ennakointi entistäkin tärkeämpää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ajoneuvopalveluiden johtaja Esa Aaltonen näkee syyt viime vuosien pysähtyneeseen tilanteeseen samoin kuin Valtonen. –  Fakta on, että jos haetaan syitä, niin taustariskejä ovat tie, ajoneuvo ja olosuhteet, mutta usein se liittyy inhimilliseen tekijään, Aaltonen sanoo. –  Siellä on ajonopeus, turvalaitteiden käyttö, päihteet ja kaikki, mikä ohjaa kuljettajan keskittymisen pois ajamisesta. Kesäkuun alussa uudistunut tieliikennelaki toi mukanaan yhden muutoksen, jonka Aaltonen katsoo liittyvän vahvasti tavoitteeseen vähentää onnettomuuksia. –  Uudistamisen myötä painottuu velvollisuus ennakoida liikennettä. Siihen kiinnitetään enemmän huomiota, ja se jokaisen kuljettajan kannattaisi liikennekäyttäytymisessä omaksua. Käytännössä ennakointivelvollisuus tarkoittaa, että poliisilla on muutoksen myötä jatkossa enemmän mahdollisuuksia puuttua ajotapaan, jossa ei varauduta riittävästi muuttuviin tilanteisiin.