Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Poliittiset päättäjät tarvitsevat tutkittua tietoa enemmän kuin koskaan – toivottavasti tämä ei unohdu kun pandemia on selätetty

Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls kirjoitti Aamulehdessä ( 14.4. ), että koronapandemia on nostanut esille tutkittuun tietoon perustuvan koulutuksen, osaamisen ja päätöksenteon merkityksen. Hän ei olisi voinut olla enempää oikeassa. Päättäjät sekä Suomessa että muualla maailmassa ovat tänään riippuvaisia tutkijoiden malleista ja ennusteista, osaavista lääkäreistä ja hoitajista, rokotteiden ja lääkkeiden kehittäjistä sekä tieteilijöistä, jotka osaavat avata kavalan koronaviruksen saloja. Tutkijat olivat jo pitkään varoittaneet, että yksi todennäköinen pandemian mahdollinen aiheuttaja on koronavirus. Heitä ei kuunneltu. Moni tutkija kokee, että tutkimuksen tekemisessä painottuvat liikaa innovaatiot, tulosjohtaminen ja markkinoiden ohjaus sen sijaan, että mentäisiin tutkimuksen kohteena olevien asioiden tärkeys edellä. Tutkimusrahoitusta on leikattu. Rahoituksen saaminen on entistä vaikeampaa. Monen tutkijan tulevaisuus on yhtä epävarma kuin uuden koronaviruksen elinkaari. Tutkimukseen ohjattavista määrärahoista päättävät poliitikot ja rahoitusta tutkijoille myöntävät tahot eivät saa unohtaa, että tasokkaat innovaatiot eivät synny ilman kunnon perustutkimusta. Jos ei tunneta viruksen pinnan proteiiniulokkeita, ei löydetä lääkemolekyylejä estämään virusta tunkeutumasta ihmisen solun sisään. Kun sars-epidemia jylläsi maailmalla vuosituhannen vaihteen jälkeen, sitä vastaan kehitettiin rokote. Rokotetta ei koskaan tarvittu, sillä viruksen hyökkäys onnistuttiin torjumaan ilman rokotetta. Saman tien unohdettiin myös rokotteen kehittäminen koronaviruksia vastaan semminkin, kun maapalloa säännöllisesti kiertävät muutamat ihmiseen vaikuttavat koronavirukset aiheuttavat vain lieviä sairauksia. Nyt myös nämä lieviä sairauksia aiheuttavat koronavirukset ovat nousseet arvoon arvaamattomaan. Niiden tartuntamekanismien parempi tuntemus antaisi tärkeää tietoa myös uuden koronaviruksen lannistamisessa. Jos tähän olisi panostettu enemmän aikaisemmin, olisimme ehkä lähempänä uuden koronaviruksen arvoituksen ratkaisemista kuin nyt ollaan. Toivottavasti päättäjät muistavat riippuvuutensa tasokkaasta tutkimuksesta päätösten tukena myös jatkossa, kun Suomessa nuijitaan päätöksiä tutkimusrahoituksesta.