Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Vanhan musiikin taitajalla on yllättävä toinen ammatti – Maija Lampela löytää viola da gambasta kauneutta ja hiljaisuutta

Sastamalan vanhan musiikin festivaalin luonnonläheinen ja kodikas tunnelma heijastelee täydellisesti gambisti-sellisti Maija Lampelan persoonaa. Hän soittaa hiljaisista nyansseista tunnettua sellon näköistä viola da gambaa, jolla ei huudeta, vaan enemmänkin kuiskataan. – Gambassa on intiimejä sävyjä ja sen sointi on hiljainen ja kaunis. Sillä ei tarvitse tuottaa massiivista ääntä, sanoo Sastamala Gregorianassa esiintyvä muusikko. Lampela soitti lauantaina Pyhän Marian kirkossa festivaalin kamariyhtyeessä. Sunnuntaina hänellä on pienimuotoinen duokonsertti Tyrvään Pappilassa huilisti Anni Rannan kanssa. Kuten useimmat gambistit myös Lampela aloitti musiikin sellonsoitolla. Sello soi aina myös lapsuudenkotona, sillä hänen äitinsä on sellisti. Viola da gambaankin hän törmäsi kotonaan. – Meillä oli kotona gamba ja ryhdyin soittamaan sitä, hän kuvaa yksinkertaista tutustumista toiseen instrumenttiinsa. Se olikin sitten menoa, eikä tulevaisuus sellistinä kiireisissä sinfoniaorkestereissa enää kiinnostanut. Lampela uskoo toteuttavansa monen sellistin unelmaa. – Luulen, että gamban soitto on monelle sellistille haave. Gambassa on kieliä paljon enemmän kuin sellossa, joten sillä pystyy soittamaan monenlaisia sointuja. Sille on myös olemassa hienoa soolomateriaalia, Lampela sanoo. Gamban kulta-ajan 1600- ja 1700-lukujen vanha musiikki puolestaan tarjoaa ehtymättömän musiikillisen aarteiston. – Tykkään tässä lajissa siitä, että koko ajan tulee vierasta ohjelmistoa eteen ja sen tulkitseminen on kohtuullisen vapaata. Vapautta on paljon enemmän kuin viimeisen kahdensadan vuoden aikaisessa musiikissa. Indonesian soilla Vaativan gambistin uran luulisi vievän ihmisen kaiken työajan, mutta Maija Lampelalla on toinenkin ammatti: metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta valmistunut tutkija on erikoistunut trooppisten suoalueiden ekosysteemiin. – Jossain vaiheessa kyllästyin sellistien kovaan kilpailuun. Päätin vaihtaa alaa, mutta jatkoin silti myös vähän aiemmin aloittamaani gamban soittoa. Metsätieteen opinnoissaan hän perehtyi trooppisten soiden ennallistamiseen ja kävi siihen liittyen useilla tutkimusmatkoilla Indonesiassa. – Helsingin yliopistossa on tutkimusryhmä, joka on ollut 2000-luvun alusta tekemisissä Indonesian soiden kanssa. Menin siihen projektiin tekemään ensin gradun ja sitten väitöskirjan. Lampelan metsätieteellinen työ on osoittautunut yhä tärkeämmäksi ja ajankohtaisemmaksi, kun ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat koko ajan konkreettisemmin tykö ihmisten elämään. Aasian mittavien turvesoiden tuhoutuminen ja hiilipäästöjen määrä on iso ongelma. – Soille pitäisi saada kasvillisuutta takaisin, mutta se on vaativaa työtä. Tärkeää olisi saada säilytettyä turpeessa edes nykyisin olevat hiilivarastot. Musiikilla Lampela luo kauneutta, tieteellisellä työllään hän auttaa maapalloa. – Indonesiassa ongelmien mittakaava on sellainen, että jos jotakin saa aikaiseksi, kokee olevansa hyödyksi.