Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Lempääläläisperhe tuskastui toistuviin kihomatotartuntoihin, lääkkeisiin mennyt jo parisataa euroa – ”Tämä on ongelma koko Pirkanmaalla”

Lempäälässä asuva perhe otti yhteyttä Aamulehteen . Heitä vaivasi kiusallisen ongelma – oikeastaan kierre. ”Perheessämme on kolmatta kertaa tänä syksynä kihomatoja. Mitä asialle voidaan tehdä, kun jo vuoden sisällä menee useampi sata euroa kihomatolääkkeisiin ja aina ne vaan tarttuvat uudestaan?” perhe kysyi viestissään. ”Eikö koululla tehdä tarpeeksi, valisteta aiheesta tai tehdä perusteellisempaa siivousta? Nämä tuholaisepidemiat ovat yleistyneet älyttömästi, eivätkä monet edes tajua, jos heillä on kihomatoja. Kaikki eivät oireile. Tartuttavat sitten muita.” Aamulehti ei julkaise perheen nimeä, koska juttu käsittelee alaikäisten lasten terveyttä. Lempäälän tartuntataudeista vastaava lääkäri ja koululääkäri Noomi Suuronen ymmärtää perheen tuskan. – Vaikka kyseessä onkin kiusallinen vaiva, kihomato on silti tuiki tavallinen ja pääasiassa vaaraton ihmisen loinen. Ymmärrän varsin hyvin, että perheet ovat tuskastuneita kihomatokierteeseen, mutta ikävä kyllä hyvälaatuinen loiseläjä ei ole mihinkään katoamassa. Tutkimuksissa kihomatoja on todettu useilla prosenteilla lapsista. Voidaan siis ajatella, että sadan lapsen joukossa hyvin todennäköisesti muutamalla on kihomatoja. Vain todetut lääkitään Noomi Suuronen kertoo, että vaikka kaikki Suomen kansalaiset hoidettaisiin ja lääkittäisiin, kihomatoja ei tälläkään tavalla todennäköisesti saataisi pois Suomesta. Koko väestön lääkitseminen ei edes ole mahdollista. – Ei ole eettisesti oikein määrätä lääkehoitoa oireettomille. Vain todetut kihomatoinfektiot hoidetaan. Siksi emme voi määrätä hoidettavaksi lääkkeillä tiettyä koululuokkaa tai päiväkotiryhmää, vaikka siellä olisikin yksittäisten lasten kihomatokierre tai useampiakin yksittäistapauksia meneillään. Suurin osa kihomatoinfektioista on myös täysin oireettomia. Et välttämättä siis voi poissulkea sitä mahdollisuutta, että sinunkin suolistossasi parhaillaan kiemurtelisi kihomatoja. Oireista iso osa tulee esille sitten vasta, kun tartunnasta on jo pitkä aika. – Kihomatoihin vahvasti liitetty peräaukon kutina on yksi oire, mutta kihomatoja voi olla, vaikka ei olisikaan peräaukon kutinaa. Myös peräaukon kutinalle voi olla monta muuta syytä kuin kihomadot. Otsalamppu äitiyspakkaukseen Kihomatoinfektiodiagnoosi on varma vasta sitten, kun havaitaan liikkuva mato peräaukolla tai aamuvarhaisella otettavalla pumpulitikkunäytteellä. Pääosin öisin liikkuvat kihomatonaaraat tulevat peräaukolle munimaan, jolloin niitä voi havaita paljain silmin noin sentin kokoisina ohuina matoina. Siksi Suuronen toivoisi äitiyspakkaukseen yhdeksi vakiovarusteeksi otsalamppua. – Näin vanhemmille realisoituisi se tosiasia, että kihomatoja etsiessä pitää käydä kurkkimassa valon kanssa yöllä lapsen pyllyä, että näkyykö matoa vai ei. Koululääkärinä Suuronen on huomannut, että perheiden arki on melkoisen hektistä ja kuormittunutta jo ilman kihomatojakin. Lukijan esimerkki on Suurosen mukaan varsin yleinen tilanne. Monet tietämättään tartuttavat kihomatoja muille. – Kihomadot toki leviävät myös ihmiseltä toiselle esimerkiksi erilaisten pintojen välityksellä. Esimerkiksi pikaruokapaikat, sormiruokailu ja jopa yhteinen sipsikulho lastenkutsuilla ovat kaikki mahdollisia kihomatoinfektioiden leviämispaikkoja. Lääke ei yksin riitä Apteekeissa ilman reseptiä on saatavilla esimerkiksi Pyrvin-valmistetta, joka Suurosen mukaan toimii kihomatoinfektioihin. Kihomadon häätämisessä isossa osassa ovat kihomadon munat. – Siksi koko perheen pitää ottaa lääkekuuri samaan aikaan ja vielä kahden viikon kuluttua uudestaan. Miksi koko perheen pitää syödä lääkekuuri, vaikka vain yhdellä perheenjäsenellä olisi havaittu kihomatoja? – Yhden kihomatoinfektion leviäminen perheen sisällä nähdään niin suurena riskinä, että olisi hyvä hoitaa perhekunta samaan aikaan. On myös niin todennäköistä, että munia on vielä peräaukolla ja kodin pinnoilla, että lääkekuuri pitää toistaa vielä kahden viikon päästä. Lääkkeen lisäksi koko koti pitää siivota erittäin suurella huolellisuudella. Kihomadon munia voi olla lakanoissa, vaatteissa, pehmoleluissa ja niin edelleen. Suuronen myöntää, että moni toivoisi poppakonsteja kihomatojen hävittämiseen ja estämiseen. – Tässä asiassa perinteiset neuvot ovat kultaakin kalliimpia. Huolellinen käsienpesu wc-käyntien yhteydessä ja muutenkin ja kynsien pitäminen lyhyenä vievät jo pitkälle. Perheet tarvitsevat muutakin yhteistä aikaa kuin tuntien kihomatosiivousjynssäystä. Kaikkien yhteinen ongelma Jatkuvasti päiväkodeista ja kouluista lähetettäviin kihomatoviesteihin voi myös puutua. Kihomatohavainnosta pitäisi silti aina tiedottaa terveydenhoitajaa, vaikka kihomadoista ei voi tehdä samanlaista joukkotarkastusta kuin täiden kohdalla. Suurosen mukaan terveydenhuollossa kuitenkin pyritään seuraamaan tartuntojen yleisyyttä päivähoitoryhmissä ja koululuokissa, jotta niistä pystytään tiedottamaan ajantasaisesti asianosaisien ryhmien perheitä. – Tämä mahdollistaa myös sen, että jos löytyykin kihomatotartuntojen suma eli yli kolmasosalla ryhmästä on tartuntoja, voimme puuttua asiaan vielä aktiivisemmin. Suuronen toivoo, että kihomadoista ei nousisi suurta hysteriaa vaan perheet pystyisivät pitämään maltin mukana. Kihomatoihin liittyy myös paljon vääriä mielikuvia ja tietämättömyyttä. Kihomadot kun eivät liity mitenkään perheen elintasoon tai varallisuuteen, vaan kihomatoja voi tulla kenelle tahansa ja tilanne on kaikille varmasti yhtä kiusallinen. – Toki lääkekuurit ovat arvokkaita ja on ikävää, jos kierre johtuu siitä, että muut eivät ehkä juuri osaa tai tiedä huomioida kihomatojen mahdollisuutta, Suuronen sanoo. – Siksi olisi tärkeää, että jos oman lapsen päivähoitoryhmässä tai luokassa ilmoitetaan olevan kihomatoja liikkeellä, kaikki perheet osallistuisivat talkoisiin ja kävisivät illalla kurkkaamassa, näkyykö matoja. Erityisesti, jos lapsella on peräaukon kutinaa, lapsen nukkuminen käy levottomaksi tai lapselle tulee uutena oireena yökastelua. Kihomato-ongelma Lempäälän opetuspäällikkö: Tiedottamista pitää nyt painottaa Vaikka kihomatoihin painottuva vanhempainilta ei kuulosta houkuttelevalta, voisi se Lempäälän opetuspäällikön mielestä olla jossain tapauksissa aiheellista järjestää. Kihomadot ovat arkipäiväinen asia myös Lempäälän kouluissa. Opetuspäällikkö Marko Lahtinen toteaa, että kaikki Lempäälän alakoulut ovat vuosien varrella joutuneet kihomatojen kanssa tekemisiin, osa enemmän ja osa vähemmän. Vaikka kouluissa voidaankin painottaa kihomatojen hoidon ja infektiokierteen katkaisemisen tärkeyttä, päävastuu on kuitenkin perheillä. Lahtinen myöntää, että kouluilla on vaikea asema kihomatojen hoidossa. – Jokainen perhe on erilainen, ja asioihin suhtaudutaan erilaisella vakavuudella ja erilaisilla voimavaroilla. Koulujen henkilökunta ei voi vaikuttaa siihen, mitä kotona tapahtuu. Aamulehden lukijan lähettämään viestiin Lahtinen suhtautuu vakavasti. – Kihomatodiagnoosien uusiutumisväli on esimerkkitapauksessa huomattava. Meidän täytyy tarkastella selvästi asiaa nyt laajemmin. Nyt tarvitaan erityistä huolellisuutta, Lahtinen huomauttaa. Lempäälän opetuspäällikkö täsmentää, että perheiden tiedottamista ja asian vakavuuden lisäämistä pitää nyt painottaa. Yhtenä keinona hän nimeää jopa vanhempainillan teeman ympärille. – Kovin houkuttelevalta se ei kuulosta, mutta terveydenhuollon osalta asiaa pitää selvästi ottaa käsittelyyn aiempaa painokkaammin. Tietoisuuden lisääminen on aina hyvä asia, sillä tämä ei ole ongelma vain Lempäälässä, vaan koko Pirkanmaalla.