Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Mr. Jones on oiva osoitus siitä, että valeuutiset eivät ole vain Donald Trumpin ajan keksintö

Mr. Jones on tositarina walesiläisestä toimittajasta Gareth Jonesista ( James Norton ). Hän paljasti Stalinin Neuvostoliiton synkimpiin kuuluvan salaisuuden, 1930-luvun Ukrainan näännyttämisen nälkään, jotta neuvostovaltio voitaisiin teollistaa viljanmyyntituloilla. Päähenkilö Jones hankkiutuu aluksi Moskovaan saadakseen Josif Stalinin haastattelun. Kun se osoittautuu mahdottomaksi, Jones saa vihiä Ukrainan järkyttävistä tapahtumista, karistaa varjostajat kintereiltään ja lähtee omin päin toimittajilta kiellettyyn Ukrainaan. Kauhujen ruumiskasat Vaellus halki Ukrainan on kuin elokuva keskellä elokuvaa. Vaellus on liki mykkä, tyylillisesti hyvin askeettinen osuus, joka voisi olla vaikka mustavalkoinen, niin pelkistetty se on. Osuus palvelee yhden asian kertomista, sen, ettei Ukrainassa ole mitään: ei ruokaa eikä kohta ihmisiäkään, sillä teiden reunukset ovat täynnä miljoonia nälkään nääntyneiden ihmisten ruumiita. Toimittaja Gareth Jonesia voi perustellusti pitää vanhojen kunnon toimittajahyveiden ruumiillistumana: Faktojen ollessa oikein edes yhdellä journalistilla on oltava rohkeutta käydä yksin valtavaa järjestelmää vastaan. Asioista on otettava selvää itse, vaikka se uhkaisikin henkilökohtaista turvallisuutta, eikä tyytyä byrokraattien selityksiin. Jutun tähden on joskus syytä mennä vaikeimman kautta. Kansanmurhat ja toimittajien moraali Onkin pieni ihme, ettei Jonesista ole aikaisemmin tehty elokuvia tai sarjoja. Puolalaissyntyinen ohjaaja Agnieszka Holland jatkaa elokuvalla määrätietoisesti linjaansa muistuttaa maailmaa historiallisista julmuuksista holokaustista gulagiin. Tällä elokuvalla Holland rinnastaa toisiinsa kaksi kansanmurhaa, holokaustin ja holodomorin ja siten nostaa Josif Stalinin aivan Adolf Hitlerin rinnalle yhtenä 1900-luvun barbaarisimmista tyranneista. Pelkän nälänhädän järkyttävyyden lisäksi olennaista elokuvassa on journalistisen moraalin kuvaus. Moskovan äänitorvi salaili totuutta Vielä Moskovassa ollessaan Jones tapaa The New York Timesin Moskovan -kirjeenvaihtaja Walter Durantyn ( Peter Sarsgaard ), jonka elokuva esittää klassisena tapauksena lojaliteettien sekaantumisesta. Lehtensä edustaja Moskovassa päätyi olemaan Kremlin äänitorvi The New York Timesissa . Pulitzer-palkittuna toimittajana Duranty myötäili neuvostopropagandaa ja salaili Ukrainan tahallista näännytystä nälkään. Elokuvan käsikirjoittajalla, Andrea Chalupalla , on liian läheinen suhde aiheeseen, sillä oman isoisän selviytyminen nälänhädästä on saanut käsikirjoittajan venyttämään ja turvottamaan elokuvaa silloin, kun iskevämpi ilmaisu olisi tarpeen. Ohjaaja Hollandin vahvuus on muistuttaa historian valtavimmista julmuuksista, kerta toisensa jälkeen, jotta niitä ei unohdettaisi. Ei unohdettaisi, että vallankäyttäjillä on aina mielistelijänsä. Elokuva on oiva osoitus siitä, että valeuutiset eivät suinkaan ole Donald Trumpin ajan keksintö.