Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Suomi, perhe ja kotimainen ruoka – näin koronakriisi voi muuttaa arvostuksiamme

Jos koronakriisi talttuu ilman, että yhteiskuntamme vaurioituu aivan pohjiaan myöten, epäilen kriisin muuttavan elintapojamme ja arvostuksiamme sittenkin vähemmän kuin nyt uskomme. Ihminen näet palaa yleensä nopeasti entiseen. Perustavanlaatuisia muutoksia tehdään vain pakon edessä – yleensä silloin, jos toimeentulo tai terveys sitä välttämättä vaatii. Jotakin muutoksia ja uusia painotuksia arvostuksiimme ja elämäntapoihimme silti varmaankin tulee. Veikkaan ainakin näiden kymmenen asian arvostuksen lisääntyvän tai muuttuvan: Kansallisvaltioiden asema korostuu. Kun koronakriisi iski, puhe yhtenäisestä Euroopasta, EU:n yhteisistä pelisäännöistä sekä ihmisten vapaasta liikkuvuudesta lakkasi, jäsenvaltiot sulkivat rajansa ja alkoivat kukin suojella omia kansalaisiaan. Euroopan Unionin toimielimet ovat olleet kriisissä sivullisia. Kun kriisin aiheuttamia vaurioita korjataan, EU:n jäsenvaltioilta tuskin liikenee myötätuntoa ja tukipaketteja kriisissä pahiten kärsineille jäsenmaille. Kotitaloudet alkavat ottaa varovaisemmin velkaa. Koronakriisi näytti, että länsimaisessa nyky-yhteiskunnassa voi sittenkin tapahtua äkisti jotakin ennakoimatonta, mullistavaa ja vaarallista. Halu pitää rahaa perinteisellä pankkitililläkin voi kasvaa, sillä ne, jotka luulivat taloudessaan olevan turvapuskuria osake- ja rahastosäästöjen ansioista, joutuivat huomaamaan, että puskuri voi yhtäkkiä haihtua. Puhtaan ruuan, kotimaisen ruuantuotannon ja muun omavaraisuuden merkitys ymmärretään. Tuontiin ei voi luottaa. Maalla asumisen ja muun omakotiasumisen suosio kasvaa, ainakin vähän. Kun kerrostaloasukas koronarajoitusten aikana katselee kodin seiniä tai tungeksii ruuhkaisilla luontopoluilla, maaseudun asukkailla on piha ja puutarha temmellyskenttänään. Hyvinvointiyhteiskunnan arvostus lisääntyy. Meillä on maa, jossa rakenteet toimivat, ja jossa saa laadukasta ja edullista julkista sairaanhoitoa, työttömyysturvaa ja toimeentulotukea. Eläkeläisten kaukomatkailu vähenee, ja kotimaan matkailu ja muu lähimatkailu lisääntyy. Koronakriisi avasi silmät sille, mitä on olla kriisin tai sairauden iskiessä vieraassa maassa, jos ei ole kielitaitoa eikä osaa käyttää nettiä. Hoitohenkilökunnan työn arvostus kasvaa, joskaan en usko sen kriisin aiheuttamassa talousahdingossa ulottuvan palkankorotuksiin asti. Palkkatyöstä ja julkisen sektorin työpaikoista tulee kiinnostavampia ja yrittäjyyden vetovoima vähenee, sillä ensin mainituissa voi olla edes vähän varmempi toimeentulostaan. Kun enää ei voi säntäillä harrastuksesta ja tapahtumasta toiseen ja täyttää kalenteriaan kiireellä, oman perheen ja läheisten arvo kasvaa. Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.