Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Niinistön pitää tänään varautua Putinin yllätyksiin, valheisiin ja poliittisiin koepalloihin – Tällaisia käänteitä on aiempina vuosina nähty

Venäjä ja presidentti Vladimir Putin järjestävät tasaisin väliajoin yllätyksiä Suomelle. Itänaapurin yllätyksellisyys ei ole mitään sattumaa, vaan osa maan ulkopolitiikkaa, jota pidetään tietoisesti yllä. Vuodesta 2012 tasavallan presidenttinä toiminut Sauli Niinistö on vuosien varrella oppinut varautumaan naapurin yllätyksiin sekä omintakeisiin tulkintoihin todellisuudesta. Putin on vuosien saatossa muistuttanut Suomea myös muutamista teemoista, kuten Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä ja Venäjän vastaisista pakotteista, jotka asetettiin sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta. Pietari 2012 Sauli Niinistö astui tasavallan presidentin virkaan maaliskuussa 2012. Heti seuraavana kesänä Niinistö Putin tapasivat Pietarissa ja Karjalan kannaksella. Niinistön ensimmäinen Venäjän-vierailu keskittyi lähinnä talouteen, mutta tiedotustilaisuudessa esille nousi myös venäläiskenraalin pari viikkoa aiemmin Suomessa pitämä puhe, jossa tämä oli varoittanut Suomea ryhtymästä liian läheisiin väleihin Naton kanssa. Kenraali Makarovin puheet tulkittiin eräissä piireissä pelkäksi yksityisajatteluksi, mutta Putin teki Karjalassa hyvin selväksi, että kyseessä oli Venäjän johdon linja ja muistutti myös Venäjän vastatoimista, jos Suomeen päätettäisiin sijoittaa esimerkiksi Naton ohjusjärjestelmiä. Moskova 2013 Putin ja Niinistö tapasivat toisen kerran helmikuussa 2013 Moskovassa. Tuolloin presidentti Niinistö nosti esiin Venäjällä kovia kierroksia saaneet lapsikiistat, joiden yhteydessä Suomi esitettiin itänaapurin mediassa Venäjä-vastaisena maana, väitteiden tueksi esitettiin joukko valheellisia ”uutisia”, muun muassa venäläislasten huostaanotoista Suomessa. Niinistö vakuutti tapaamisessa Putinille, että venäläisiä lapsia kohdella Suomessa eri tavalla kuin suomalaisia. Kultaranta 2013 Kesäkuussa Putin saapui ensimmäistä kertaa Niinistön vieraaksi Kultarantaan, tosin kaksi tuntia myöhässä, mitä voi pitää diplomaattisessa kanssakäymisessä yllätyksenä, mutta Putinin kohdalla myöhästyminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Tämän tapaamisen suurin yllätys liittyi Putinin ilmoitukseen, jossa hän vahvisti, että yhdysvaltalainen, huippusalaisia asiakirjoja medialle vuotanut Edward Snowden oli tullut Moskovaan. Niinistö nosti tapaamisessa esille muun muassa huolensa Venäjän säätämästä laista poliittiseen toimintaan osallistuvien, ulkomaista rahoitusta saavien järjestöjen rekisteröitymistä ulkomaisiksi agenteiksi. Esille nousi myös homopropagandan kieltävä laki, joka Putinin mukaan on tarpeen siksi, että Venäjä haluaa suojata lapsia: "Kyse ei ole homojen rankaisusta, vaan… kyllä te tiedätte", Putin sanoi. Elokuu 2014 Keväällä 2014 Venäjä valtasi laittomasti Krimin, ja Itä-Ukrainassa alkoi sota, jossa Venäjä oli osallisena. Elokuussa 2014 Suomen presidentti järjesti yllätyksen ja vieraili ensin Sotshissa tapaamassa presidentti Putinia, jonka jälkeen hän suuntasi saman tien Kiovaan tapaamaan Ukrainan presidentti Petro Porošenkoa. Niinistö perusteli tapaamia avoimen keskusteluyhteyden tarpeella. Tästä huolimatta eräät tahot Suomessa, mutta erityisesti Virossa kritisoivat Niinistön toimia. Esimerkiksi Postimees-lehti julkaisi pilapiirroksen, jossa Putin ratsastaa hevosella ja hymyilevä Niinistö seuraa perässä pienellä aasilla. Niinistö totesi tapaamisen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa tiedostavansa tapaamiseen liittyvät riskit, mutta hän jatkoi, että ”sotimisen jatkaminen on kaikkein suurin riski”. Putin-tapaamisen jälkeen Niinistö vaati Venäjältä, ettei se kuljeta Ukrainan rajan yli aseellista voimaa. Putin oli kuitenkin Niinistön kanssa täysin eri linjoilla ja nimitti Ukrainan tilannetta "sisäpoliittiseksi kriisiksi”. Moskova 2016 Niinistö tapasi Putinin maaliskuussa 2016 Moskovassa. Tällä kertaa Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisessa nousi esille erityisesti rajayhteistyö. Taustalla oli se, että saman vuoden tammi-helmikuussa Venäjän rajan ylitti Pohjoisessa noin 1700 pakolaista. Viranomaisarvioiden mukaan laittomien itärajan maahantulijoiden tapauksessa kyseessä oli Venäjän valtapeli Suomea kohtaan, jolla itänaapuri haluasi painostaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa haluamaansa suuntaan. Presidentti Putin lupasi Moskovassa Niinistölle, ettei pohjoisten raja-asemien kautta kulje enää kolmansien maiden kansalaisia läpi. Asia vahvistetiin poikkeuksellisella määräaikaisella sopimuksella, jonka mukaan Pohjois-Suomessa sijaitsevien Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikkojen liikenne rajoitettiin puoleksi vuodeksi siten, että näiden rajanylityspaikkojen kautta pääsivät kulkemaan vain Suomen sekä Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliiton kansalaiset, toisin sanoen Niinistö joutui taipumaan siihen, että muiden EU-maiden kansalaisia kohdeltiin kahdella suomalaisella raja-asemalla puolen vuoden ajan kolmansien maiden kansalaisina, joilta rajanylitys oli kielletty. Putin huomautti tiedotustilaisuudessa myös kuin ohimennen Fortumin omistuksista Venäjällä ja Rosatomin Fennovoima-hankkeesta Suomessa, sekä korosti erityisesti Suomen kärsivän EU:n Venäjä-sanktioista, johon Niinistö totesi, että Venäjä-sanktioista voidaan luopua, jos Krimin tilanteesta päästään sopuun. Kultaranta 2016 Tällä kertaa Putin oli kesäisellä Suomen vierailullaan vain tunnin myöhässä. Tapaamisen aikana käsiteltiin niin Suomen ja Venäjän suhdetta Natoon sekä Ukrainan kriisiä. Niinistö ehdotti, että Itämeren alueen sotilaallisessa lentoliikenteessä sovittaisiin yhteisesti, että transponderit eli tunnistimet otettaisiin käyttöön. Putin kertoi tekevänsä heti toimeksiannon, että asia nostetaan Venäjän ja Naton välisen neuvoston asialistalle. Putin myös halusi muistuttaa, etteivät vain venäläiset koneet lennä Itämeren yllä ilman transpondereita, vaan myös Naton koneet tekevät samaa. Naton mukaan sen hävittäjät ja tutkakoneet eivät lennä ”pimeinä” Euroopassa. Niinistön transponder-aloite sai eräiltä diplomaattitahoilta myöhemmin moitteita siitä, että Venäjä otti Suomen aloitteen poliittiseksi välineeksi, mutta toisaalta esimerkiksi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on julkisesti kiittänyt Suomen aktiivisuutta. Putin myös heitti piikin Suomelle, joka hänen mukaansa tottelee kiltisti EU:n linjauksia Venäjän vastaisista pakotteista, johon Niinistö näpäytti takaisin, ettei Suomi lainkuuliaisuuttaan tottele unionin pakotepolitiikan ratkaisuja, vaan Suomi on ollut itse tekemässä niitä. Putin myös vakuutti, ettei Venäjä koskaan provosoi tilanteen kärjistymistä, eikä ole toiminut näin esimerkiksi Krimillä. Putin myös muistutti jälleen kerran Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden seuraamuksista: ”Kuvitelkaa, jos Suomi liittyisi Natoon. Se tarkoittaisi, etteivät Suomen puolustusvoimat olisi itsenäisiä, vaan osa Natoa, joka tulisi Venäjän rajalle. Olisivatko sotavoimat edelleen 1500km päässä rajasta?” Tosiasiassa Venäjällä oli jo tuolloin joukkoja ja aseistusta Suomen rajan tuntumassa. Putinin Nato-vuodatuksen jälkeen Niinistö korosti Suomen vahvaa omaa puolustusta sekä läntistä yhteistyötä, johon kuuluu muun muassa Nato-kumppanuus. 2017 Punkaharju Kesällä 2017 Niinistö tapasi Putinin Punkaharjulla. Tällä kertaa Putin totesi Venäjän olevan tyytyväinen ”Suomen pyrkimykseen harjoittaa itsenäistä ja tasapainoista ulkopolitiikkaa” ja kertoi Venäjän suhtautuvan kunnioittavasti Suomen ja Ruotsin ”puolueettomaan statukseen”. Kommentillaan Putin vääristeli Suomen puolueettomuutta, sillä Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, mutta ei ole enää EU-jäsenyyden myötä puolueeton maa. Putin myös vihjasi, että Suomi voisi osallistua Venäjän kanssa yhteisiin sotaharjoituksiin Itämerellä ja osallistua Pietarin laivastoparaatiin. Niinistö ei reagoinut Putinin laivastoparaatikutsuun ja teki sen jälkeen selväksi, että Suomi on sotaharjoituksissaan suuntautunut länsiyhteistyöhön. Pakoteasiassa pöydällä olivat tällä kertaa Venäjän moittimat Yhdysvaltain suunnittelemat Venäjä-pakotteet, ja Niinistö muistutti Putinille, että pakotteet juontavat juurensa epäilyihin, joiden mukaan Venäjä sekaantui Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Sotshi 2018 Elokuussa presidentit Niinistö ja Putin neuvottelivat kahden kesken Sotshissa Putinin kesäasunnolla. Tapaamista oli edeltänyt Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin j a Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaaminen Helsingissä. Putin kertoi, että Helsingin huippukokous oli myönteinen, vaikka lyhyet keskustelut Trumpin kanssa eivät ratkaisekaan kiistoja. Suomen ja Venäjän presidentit keskustelivat tällä kertaa talouden ja kansainvälisten asioiden ohella myös muun muassa arktisesta alueesta ja ympäristön suojelusta. Niinistö kiitti Venäjää tuesta taistelussa mustaa hiiltä vastaan sekä LNG-kaasun käytön lisäämistä Arktisella, ja muistutti myös metsäpalojen torjumisen tärkeydestä. Putin tarttui Niinistön LNG-kaasulausuntoon ja totesi, että Eurooppa tarvitsee (kiisteltyä) Nord Stream 2:ta, ja viittasi samalla Niinistöön, joka oli hetki sitten todennut, että arktisilla alueilla on otettava käyttöön luonnonystävällistä polttoainetta. Putinin mukaan samoin olisi tehtävä myös muualla. Nato-kysymyksessä Putin syytti läntistä sotilasliittoa siitä, että se järjestää sotaharjoituksia esimerkiksi Itämerellä. Putinin mukaan Venäjän on reagoitava, kun Yhdysvaltojen ohjusjärjestelmiä ilmestyy lähelle Venäjän rajoja. Niinistö kuittasi takaisin ja sanoi, ettei Suomessa ole sellaisia ohjuksia, joihin Putin viittasi. Niinistö myös sanoi jo kuusi vuotta sitten todenneensa, että Suomi, siinä missä mikä tahansa muukin maa, maksimoi mahdollisuutensa puolustautua. Pietari 2019 Niinistö ja Putin tapasivat viimeksi kasvokkain Pietarissa Venäjän järjestämässä Arktisessa foorumissa. Paikalla olivat myös Ruotsin, Norjan ja Islannin valtionpäämiehet. Virallisten puheenvuorojen jälkeen arktiseen keskusteluun nousivat yllättäen Venäjän sanktiot, Krimin tilanne sekä EU:n ja Venäjän suhteet, jota seikkaa presidentti Niinistökin ihmetteli toteamalla, että ”herra moderaattori olemme tulleet kovin kauaksi Arktiselta”. Venäläismoderaattori kysyi Suomen, Ruotsin ja Norjan päämiehiltä vuorotellen eri kulmista siitä, pitäisikö Venäjän sanktiot purkaa, mutta kaikki vastasivat pysyvänsä läntisessä sanktiorintamassa, mutta korostivat samalla haluavansa edistää hyvää vuoropuhelua Venäjän kanssa. Niinistö totesi, ettei EU:n Venäjä-pakotteita poisteta, jollei Venäjä toimi toisin. Putin syytti, että länsi käyttää sanktioita taloudellisessa kilpailussa Venäjää vastaan, mutta Niinistö muistutti Venäjää Ukrainan kriisin avaimena olevan Minskin sopimuksen täytäntöönpanosta. Suomelta yritettiin tiedustella myös, paranevatko EU:n ja Venäjän suhteet Suomen puheenjohtajuuskaudella, johon Niinistö vastasi, ettei Suomen puheenjohtajuus ole enää niin merkittävä kuin EU-puheenjohtajuus on joskus aiemmin ollut, koska isot asiat päätetään Brysselissä, mutta Niinistö jatkoi myös, että on järkevää olla naapurin kanssa niin hyvissä väleissä kuin mahdollista.