Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Linnan juhlat Näköislehti Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Moro Mielipiteet Tähtijutut

Omia henkilö- ja pankkitilitietoja jaetaan liian avokätisesti varkaille

Ihmisten henkilötietojen kalastaminen ja varastaminen on yleistynyt viime vuosina. Tilastokeskuksen mukaan alkuvuoden aikana identiteettivarkauksia on ilmoitettu poliisille noin 10 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Alkuvuoden kokonaismäärä on noin 2100 ilmoitusta. Henkilötietojen varastaminen ja niiden hyödyntäminen ennen kaikkea rahallisesti ei ole uusi rikoslaji, mutta nettiaika antaa varkaille laajemmat mahdollisuudet käyttää tietoja vilpillisesti hyväksi. Poliisin mukaan rikosten takana on usein yksittäisiä petoksia tekeviä henkilöitä, mutta aktiiviset toimijat voivat nostaa rikosmäärää hyvinkin nopeasti. Peruskaava rikoksissa on se, että toisen henkilön tunnuksilla ostetaan tai yritetään ostaa tavaraa tai palveluita ja useimmiten nimenomaan netin kautta. Varas jättää laskut hoitamatta, ja ne päätyvät melko piankin todellisen henkilön eteen. Henkilötietojen hankintatavat vaihtelevat. Niitä voidaan saada tietomurtojen kautta julkisuuteen tulleista listoista tai kalastelemalla suoraan henkilöltä itseltään nettisivujen, sähköpostin tai puhelimen avulla. Voi tuntua yllättävältä, mutta myös perinteisemmät keinot ovat yhä tehokkaita. Jos omia papereita käsittelee huolimattomasti, voi henkilötietoja onkia suhteellisen helposti vaikka lehtikeräysastioista tai roskalaatikoista. Ei ole tavatonta, että niihin laitetaan papereita, joissa on koko sosiaaliturvatunnus. Monenlaiset muun muassa kasvokuvia pyytävät nettisovellukset voivat tuntua harmittomilta ja hauskoilta, eikä niitä pidä suin päin pelätä. Sen sijaan on hyvä lukaista läpi sovelluksen käyttöehdot, että tietää mihin ryhtyy. Hauskan kuvan vastapainoksi voi antaa kasvonsa myös muihin käyttöihin. Härskeimmissä tapauksissa ihmisiltä tiedustellaan pankkitilitietoja hyvinkin uskottavilta kuulostavin selityksin. Kysyjä osaa usein naamioida myös viestinsä sisällön ja logot hämmästyttävän aidon näköisiksi. Hälytyskellojen pitää aina soida, jos ulkopuolinen ottaa yhteyttä ja kysyy henkilötunnusta tai pankkitili- ja korttitietoja ilman, että on itse ollut missään yhteydessä kyseiseen suuntaan. Itse tekemät nettiostokset ovat asia erikseen, mutta silloinkin ostajan on syytä varmistaa olevansa oikealla sivulla. Identiteettivarkauksia ei pidä dramatisoida, mutta terve maalaisjärki pitää aina ottaa pöydälle, kun omia tietoja alkaa antaa toiselle henkilölle.