Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Betoniteollisuuden toimitusjohtaja pohtii rakennusmateriaalin valintaa – betoni vai puu?

Tampereen opiskelija-asuntosäätiönToasin toimitusjohtaja Kirsi Koski ja hankekehitysjohtaja Juhani Puhakka kertovat Aamulehden haastattelussa (Al 24.2.), että Toas aikoo jatkossa tarkastella puuta vaihtoehtona kaikissa uusissa rakennuskohteissaan. Syyksi he mainitsevat betonin hiilidioksidipäästöt. Betonirakentaminen edustaa arvioni mukaan noin 2,5 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä. Onko se vähän vai paljon, riippuu näkökulmasta. Betonirakentamisen päästöjen vastineeksi saamme toimivampaa rakennuskantaa ja infraa, jotka osaltaan pienentävät päästöjämme koko pitkän elinkaarensa ajan. Hyvä esimerkki on Tampereen ratikka, jossa betonirakenteet mahdollistavat ratikkalinjan sovittamisen ahtaaseen kaupunkiympäristöön ja siten uuden hyvin vähäpäästöisen joukkoliikennevaihtoehdon meille tamperelaisille. Rakennushankkeet ovat aina suuria investointeja varsinkin, kun kyse on Toasin tapauksessa kerrostalo- tai jopa korttelimittakaavasta. Jo siksikin on hyvä pohtia huolellisesti, mikä on paras mahdollinen materiaali tai materiaaliyhdistelmä kulloinkin työn alla olevaan kohteeseen. On ilo huomata Toasin johtokaksikon ammattitaitoinen ote materiaalikysymyksissä. Päästöjen vähentämiseksi tehtäviä materiaalivalintoja kannattaa pohtia myös niiden päästövähennyspotentiaalin kannalta. Yksittäisessä rakennuskohteessa tämä edellyttää elinkaarilaskentaa, joka on kohtuullisen työläs tehtävä. Rakennuskannan tasolla laskelma on sen sijaan yksinkertaisempi. Jos betoni vaihdettaisiin puuhun kaikissa niissä rakennuskohteissa, jossa se vain olisi järkevästi teknisesti toteutettavissa, Suomen vuosittaiset ilmastopäästöt pienenisivät arvioni mukaan noin 0,2 prosenttia. Toki pienikin päästövähennys on positiivinen asia, mutta oleellista on samalla huomata, että sitä ei saada aikaan ”ilmaiseksi”. Materiaalivaihdon myötä menetetään helposti monia betonirakenteiden etuja, kuten kosteusturvalliset kiviaineiset märkätilat, massiivisuuden aikaan saama pienempi energiankulutus, vähän huoltoa vaativat julkisivut, pitkien jännevälien mukanaan tuoma muuntojoustavuus ja esimerkiksi mahdollisuus toteuttaa trendikkäitä viherkattoja. Ja tietysti myös edullisempi hinta. Monet nostavat paloturvallisuuden betonin ykkösvaltiksi, mutta itse korjausrakentamisen tutkijana pitkään toimineena pidän materiaalin kosteudenkestävyyttä vielä arvokkaampana ominaisuutena. Vuosikymmenten mittaisen käyttönsä aikana jokainen kerrostalo kohtaa lukuisia erilaisia, joko suurempia tai pienempiä kosteus- ja vesivuotoja. Suomessa vesivahinkoa sattuu toista sataa joka päivä. Näissä tapauksissa rakennusmateriaalien kosteudenkestävyys nousee arvoon arvaamattomaan, kun parhaimmillaan korjaustoimiksi riittää rakenteiden kuivattaminen ja pintojen uusiminen. Uskon, että tällä on merkittävää arvoa myös Toasin kiinteistökannassa. Kirjoittaja on toimitusjohtaja Betoniteollisuus ry:ssä ja rakennusten elinkaaritekniikan dosentti Tampereen yliopistossa