Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Onko liivijengiin kuuluminen rikos? – United Brotherhoodin lakkauttamista ajavat viranomaiset seuraavat Hollannin esimerkkiä

Keskusrikospoliisi tiedotti maanantaina harvinaisen laajasta rikostutkinnasta. Suomen väkivaltaisimmaksi rikollisjengiksi kuvailtuun United Brotherhoodiin (UB) ja sen alajengiin Bad Unioniin kohdistetussa operaatiossa on otettu kiinni 18 henkilöä, joista osa kuuluu järjestön johtoon. Kiinni otettuja epäillään muassa törkeistä huumausainerikoksista, väkivaltarikoksista, erilaisista talousrikoksista sekä järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta. Lännen Media kertoi viime keväänä ja kesällä julkaistuissa jutuissaan UB:n nousseen valta-asemaan vankiloissa muihin vankeihin nähden. Myös vankilahenkilökunta on ollut huolissaan työturvallisuudestaan. Maanantainen juttu on poikkeuksellinen sekä laajuutensa että jatkotoimenpiteiden vuoksi. Valtakunnansyyttäjänvirasto ja poliisi pyrkivät oikeusteitse lakkauttamaan UB:n alajärjestöineen. Rikolliseksi luokiteltuun ryhmään kuuluminen on jo tähän asti voitu tulkita tuomion koventamisperusteeksi, mutta yksittäisen jengin lakkauttamista ei ole yritetty. Lähihistoriassa kieltolinjalle on lähdetty vain uusnatsistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen osalta. Käräjäoikeus ja hovioikeus ovat julistaneet PVL:n lakkautetuksi, ja parhaillaan asiaa käsittelee korkein oikeus, joka on määrännyt liikkeelle väliaikaisen toimintakiellon Poliisihallituksen vaatimuksesta. UB:n lakkauttaminen ei välttämättä ole läpihuutojuttu. Lakkauttaa voidaan vain järjestelmällisesti laittomasti toimiva ja riittävän järjestäytynyt yhteisö. Oikeuskäsittelyä varten on pystyttävä nimeämään tietyt vastuuhenkilöt. UB:n tapauksessa vastaamaan on haastettu yksi henkilö, jonka viranomaiset katsovat toimivan jengin johtajana. Järjestäytymisasteen näyttäminen toteen määrittelee, onnistuuko kieltäminen vai ei. Jos lakkauttaminen onnistuu, pelkkä järjestöön kuuluminen katsotaan laittomaksi. UB tullee vetoamaan siihen, että rikoksiin syyllistyneet ovat toimineet yksilöinä, eivät järjestäytyneen liikkeen jäseninä. Syyttäjälle ja poliisille voivat antaa uskoa esimerkit Hollannista. Sikäläinen oikeus kielsi keväällä Helvetin Enkelien toiminnan. Kiellon taustalla olivat maassa sattuneet sadat väkivaltaiset välikohtaukset. Jo aiemmin maassa on rajoitettu Bandidosin ja Satudarahin toimintaa. Poliisin mukaan Suomessa on ainakin seitsemän rikollisiksi luokiteltavaa organisaatiota, joilla on alaosastot mukaan lukien noin 800 jäsentä. On mahdollista, että jos UB:n toiminta kielletään, osa sen jäsenistä yrittää hakeutua muihin ryhmittymiin. Kuten Vastarintaliikkeen tapauksessa, kiellolla haetaan kuitenkin ennen kaikkea symbolista vaikuttavuutta. Viranomaiset haluavat oikeuslaitoksen linjaavan, missä kulkee yhdistymisvapauden raja ja millaiset keinot ovat järjestäytyneeksi rikollisuudeksi luokitellun toiminnan torjumisessa mahdollisia.