Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kalevalan rytmi sykkii kuin rapissa – se on tehty kuunneltavaksi niin kuin Mikael Gabrielkin

Kansalliseepoksellamme Kalevalalla on mittaa äänikirjana lähes 14 tuntia. Jokainen minuutti kannattaa kuunnella. Kuka on lukenut Kalevalaa ? Niinpä, runomittaisen tekstin lukeminen on useimmille tuskaa. Kuunneltuna riimittely on parempaa kuin rap. Kumpi on innostavampaa, kuunnella Mikael Gabrielia vai lukea kappaleen sanat? Rapille on ominaista loppusoinnullinen ja rytminen puhelaulu. Elias Lönnrotin Kalevalassa rytmin poljennon luovat alkusointu ja toisto. Toisto ei ole saman sanan toistamista, vaan asian kertaamista: Sorsa soitti kanteletta, vesilintu vempelettä. Tarinat ovat samaa luokkaa kuin Taru sormusten herrassa tai Game of Thronesissa . On kaksi kilpailevaa valtakuntaa, mahtimiehiä ja -naisia, seksiä, väkivaltaa ja elämänfilosofiaa. Jännittäviä käänteitä riittää Väinämöisen ja muiden touhuissa. Vähän mutkia suoristaen Lemminkäinen on mies, joka pitää naisseurasta, eikä kuuntele neuvoja, siksi äiti joutuu pelastamaan hänet Tuonelanjoelta. Ilmarinen kaipaa puolisoa ajoittain niin paljon, että takoo sellaisen pajassaan. Ei ollut hyvä, kylki oli kylmä. Dramaattisin hahmo on ehkä Kullervo. Kullervo Kalervonpoika on veljesriidan kaltoinkohdeltu lapsi, jonka kotitalo tuhotaan ja Kullervo otetaan vihapitona riitapukariveli Untamon perheeseen kasvamaan. Mikään toimi ei Kullervolta luonnistu. Hänet annetaan orjaksi Ilmariselle, mutta surmia tulee, kun emäntä leipoo eväsleipään sisään kiven. Tarinansa loppupuolella Kullervo tapaa metsässä mukavan neidon. Lemmenleikkien jälkeen jutellessa heille selviää, että he ovat sisar ja veli. Molemmat surmaavat itsensä. Kullervon tarinan lopussa otetaan kantaa lapsen kohteluun. " Lapsi katloin kasvattama, poika tuhmin tuuittama ei tule älyämähän, miehen mieltä ottamahan, vaikka vanhaksi eläisi. " Pääosassa Kalevalassa ovat miehet. Teoksessa on myös aktiivisia naisia, silti naisten elämästä todetaan muun muassa näin: " Niin on neito kotonansa kuin on marja hyvällä maalla, niin on neito naituansa kuin on koira kahlehissa ." Tarinan vallasnainen on Pohjolan hallitsija Louhi. Hänestä ei hyvää sanaa sanota, mutta eihän kilpailevan valtakunnan johtajaa koskaan nähdä hyvässä valossa. Pohjolan neidot sen sijaan ovat ihania, heitä käy moni Kalevan urho kosimassa. Vuonna 1849 julkaistu Kalevalan toinen laitos on poikinut muun muassa Lasten Kalevalan , Koirien Kalevalan ja Kalevalan nykysuomeksi . Ne helpottavat perehtymistä, mutta parhaimmillaan kertomukset ovat kuunneltuna. Hyvää Kalevalan päivää! Juttua päivitetty 28.3. klo 9.20: Vuonna 1849 julkaistiin Kalevalan toinen laitos, joka on laajempi ja vielä enemmän Elias Lönnrothin käsialaa kuin vuonna 1835 julkaistu Kalevalan ensimmäinen painos. Vuoden 1849 Kalevala on nykyisin laajalti käytössä muun muassa kouluissa. Klo 16.07 korjattu Elias Lönnrotin nimen kirjoitusasu oikeaksi.