Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Lakon jälkeen työnantaja putsaa lopulta kentän – niin on aina käynyt aiemminkin

Apuun kutsutulla neljällä työmarkkinakonkarilla on aikaa sunnuntai-iltaan saada postilakkoon joku tolkku, mutta sota jatkuu. Historia paljastaa, kuinka työnantajat ovat usein ajaneet palkansaajat pakkorakoon eli lakkoon, ja taistelun tauottua putsanneet kentän. Niin tulee käymään myös postissa. Pankkitoimihenkilöiden seitsemän viikon lakko talvella 1990 on hyvä esimerkki. Pankkilakon jälkeen alkoi valtava rakenteiden muutos, joka jatkuu. Ensimmäisenä vuotena virkailijoiden määrää vähennettiin 15 000 työntekijällä. Monet pankinjohtajat irtisanottiin. Sitten tuli lama ja pankkikriisi, joka aiheutti rajuja ihmiskohtaloita ja tuhoa. Postilakko loppunee maanantaina ennen aamu-uutisia, mutta kehitys ei pysähdy. Postin ongelma on se, että se on valtion yritys, josta vastaa ministeri Sirpa Paatero . Tai tällä hetkellä siitä ei näytä vastaavan kukaan. Omistajaohjausministeri Paatero pelkää poliitikkona äänestäjiä, vaikka hänen pitäisi käyttää työnantajan ääntä. Paatero ei näytä tietävän, kumpaan leiriin kuuluu. Entinen lakkokenraali Antti Rinne on tehnyt urallaan satoja sopimuksia, mutta yllättävän avuton pääministeri on. Muutoksia on tarvittu ennenkin. Metsäteollisuuden työnantajat laittoivat kesällä 2005 työsulun. Metsäteollisuus oli siirtymässä globaaliin maailmaan, ja silloin yhden maan työehdot eivät voi poiketa kilpailijoista ainakaan ylöspäin. Sulun jälkeen paperitehtaat jauhavat paperia myös kirkollisina pyhinä. Paperiliiton puheenjohtajasta Jouko Ahosesta tuli omien syntipukki, ja tehtaita suljettiin. Joku saattaa muistaa STTK:n voimamiesten Jorma Reinin ja Matti Huuskosen sähkölakon, joka kesti keväällä 1977 seitsemän viikkoa. Se oli työnjohtajien kapina. Reini ja Huuskonen yrittivät sulkea voimalaitokset ja kansalle jaettiin sähköä joka toinen tunti. Lakko vesittyi, kun insinöörit pitivät voimalat pystyssä. Sähkölakko oli ensimmäinen mediasota. Työnantaja levitti uutisia, että Kauhajoella kuoli kylmään kanoja. Ne haudattiin kuin sankarivainajat. Mummu oli jäänyt Lahdessa pimeään hissiin. Jopa Mommilan junaonnettomuus saatiin Reinin syyksi. Lakon aikana työläiset hoitivat työnsä niin hyvin, että teollisuudessa pomojen määrää vähennettiin. Reini oli aikanaan jopa suurvaltapolitiikan keskipisteessä. Suomi valmistautui vuonna 1973 Etykin valmistelevaan kokoukseen, kun kuntien tekniset aloittivat lakon. Vaarassa oli supervaltojen kuuma linja. Lakkokenraali Reini sai kirjeen pääsihteeri Leonid Brezhneviltä , joka toivoi Reinin pitävän linjan Washingtoniin auki. Pispalan kasvatti auttoi, ettei syttyisi maailmansotaa. Mutta Paperiliiton entisen puheenjohtajan Veikko Ahtolan viisaus toimii yhä: "kun puheet eivät auta ja lyödä ei saa, niin laitetaan perseet penkkiin."