Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Katso tallenne ainutlaatuisesta operaatiosta: Hämeensillan legendaariset patsaat palasivat omille paikoilleen yön pimeydessä

Hämeensillan veistokset palasivat maanantai-iltana paikoilleen. Kunnostettu Suomen neito kimalteli katuvaloissa, kun se liukui lämpimässä syyskuun illassa kohti omaa paikkaansa rekan lavetilla. Kyyti Ruskon kokoelmakeskuksesta sujui aikataulussaan. Autoletka kaarsi Hämeenkadulle muutamaa minuuttia vaille kahdeksan. Ensimmäisenä nostettava Suomen neito oli rekan lavalla oman pylväänsä edessä kahdeksalta. Linja-autot kulkivat nostourakan ajan sillan keskikaistalla. Moni ohikulkija pysähtyi kuvaamaan tapahtumaa. Neidon ympärillä pyöri yli kymmenen työntekijän joukko keltaisissa suojaliiveissään valmistelemassa nostoa. Kohta veistos jo pyörähteli hitaasti liinojen varassa sillan yllä. – Ihan kuin mehiläiset Suomen neidon ympärillä, ihasteli ohikulkija. Veronkantaja , Eränkävijä ja Kauppias odottivat vielä puoli yhdeksältä vuoroaan sillalla. Aamulehti seurasi poikkeuksellista operaatiota suorassa lähetyksessä tiistain vastaisena yönä. Voit katsoa tallenteen suorasta lähetyksestä alta: Pystyssä teitä pitkin Patsaat kuljetettiin museoiden kokoelmakeskuksesta Ruskosta Hämeensillalle pystyasennossa. – Pystyasennossa siksi, että sitä parempi, mitä vähemmän niillä on kosketuspintaa kuljetuslavettiin. Näin voidaan suojata esimerkiksi patsaiden kylkiä, kertoo Tampereen taidemuseon kokoelmapäällikkö Suvi-Mari Eteläinen . Kuljetus alkoi noin kello 19.30, ja ensimmäinen patsaista oli saatu paikoilleen hieman iltayhdeksän jälkeen. Katso videolta, kuinka Suomen neito asettui jalustalleen: Veistosten palauttaminen Tampereen ydinkeskustassa sijaitsevalle työmaa-alueelle oli tarkkaa työtä. Yksittäisen veistoksen pystytykseen kuluvaa aikaa ei pystytty ennakkoon arvioimaan. Osa alustaan kiinnittämiseen liittyvistä työvaiheista tehtiin vasta paikan päällä. Tavoitteena oli, että kaikki veistokset olivat paikoillaan aamukahteen mennessä. Tampereen Taidemuseo toivoi yleisöltä työrauhaa operaation ajaksi. – Ihaillaan lopputulosta yhdessä sitten tiistaista alkaen. Voivatko romahtaa? Maallikkoa jännittää kysymys, voivatko valtavat, arvokkaat veistokset romahtaa maahan kuljetuksen tai pystytyksen aikana? – Siitä lähdetään, että niin ei käy, Eteläinen sanoo. – Ennakkosuunnittelu on ollut erittäin tarkkaa riskien hallintaa, ja taidemuseolla on täysi luottamus kuljetuksesta vastaavaan kuljetusliike Matti Janhuseen. Veistosten karavaani lienee joka tapauksessa aikamoinen näky? – Kyllä sen varmasti ikänsä muistaa, jos kohdalle osuu. Selvä työjärjestys Kaikki veistokset palautetaan vanhoille, tutuille paikoilleen. Niiden pystyttäminen alkaa Tempon kulmalle palautuvasta Suomenneidosta. Seuraavaksi vuorossa on Veronkantaja-veistos. Tämän jälkeen siirrytään Tampereen Teatterin kulmalle, jolloin vuorossa on Eränkävijä. Viimeisenä paikalleen pääsee Kauppias. Raikastunut ilme Pirkkalaisveistokset kuljetettiin turvaan raitiotietyömaan tieltä syksyllä 2017. Suojaväistön aikana Tampereen taidemuseon henkilökunta tutki ja kunnosti jokaisen veistoksen. Konservoinnin tekivät Janita Nieminen ja Raija Pohjolainen Tampereen taidemuseosta. Katsojille näkyvin osa kunnostuksesta on pintakonservointi, joka valmistui viime kesänä. Työn lähtökohtana oli kunnioittaa teosten ikää ja muuttaa niiden ulkonäköä mahdollisimman vähän. Veistosten pinta on nyt puhdistettu ja ulkoveistoksille tyypilliset sadeveden valumajäljet tasoitettu. Ajan patinoimat veistokset ovat edelleen vihreän sävyiset, eivät kiiltävän pronssiset. – Tamperelaiset ovat tottuneet näkemään veistokset vihertävinä, joten niihin ei haluttu radikaalia muutosta. Ne ovat nyt paranneltu, raikastunut versio itsestään, Eteläinen kuvailee. Sisään ujutettiin kamera Onttojen veistosten rakenteesta ei ollut aiempaa tietoa, joten ne tutkittiin tarkasti pohjan kautta ujutetun tähystyskameran avulla. Pronssiveistokset on valettu osissa, jotka on juotettu tai hitsattu kiinni toisiinsa. Suuremmat kappaleet on lisäksi kiinnitetty toisiinsa pulttikehillä. Tutkimuksissa ei herännyt huolta veistosten rakenteellisesta vakaudesta. Muutama ruostunut pultti korvattiin uusilla. Veistosten viimeistelyyn valittiin mikrokristallivahaus. Se suojaa pintoja vedeltä, lialta ja ilmansaasteilta. Hämeensillan veistosten konservoinnin kokonaiskustannukset eivät ole vielä selvillä. Hankkeeseen ovat osallistuneet Tampereen taidemuseon kokoelmayksikön henkilökunnan lisäksi ulkopuoliset yhteistyökumppanit. Huolenpito tuntuu hyvältä Suvi-Mari Eteläinen tietää, kuinka paljon vanhat, tutut patsaat merkitsevät tamperelaisille. – Ne edustavat historiaa ja pysyvyyttä nyt, kun kaupunki muuttuu ja kehittyy nopeassa tahdissa. Konservoitujen teosten paluu on hieno hetki myös meille museoihmisille. Tuntuu hyvältä, että patsaat ovat saaneet osakseen huolenpitoa ja toiveeni on, että myös muut Tampereen julkiset veistokset pääsisivät siitä osalliseksi. Mitkä veistokset ovat ensimmäisenä mielessäsi? – Wäinö Aaltosen Osuustoimintamuistomerkki Hämeenpuistossa ja Emil Wickströmin patsaat Näsinkallion suihkulähteessä. Oikaisu 28.9.2020 klo 21.31: Tekstissä patsaita kutsuttiin aiemmin virheellisesti Pirkkalalaisveistoksiksi. Niiden oikea nimi on Pirkkalaisveistokset. Päivitys 28.9.2020 klo 22.42: Juttua päivitetty kauttaaltaan uusilla kuvilla ja toisen patsaan paikoilleen saamisella. Oikaisu: 29.9.2020 klo 3.47: Juttuun korjattu oikea kuukausi, syyskuu.