Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Lukija on seurannut Saksan energiapolitiikkaa asuessaan maassa: Tuulivoiman rakentaminen romahti

Asuessani 15 vuotta Saksassa pääsin seuraamaan Saksan energia- ja tuulivoimapolitiikkaa aika läheltä. Joudun kyllä nyt korjaamaan Aamulehdessä 22.01.2020 Tuukka Simosen esittämiä väitteitä siitä, että aikaisemmassa kirjoituksessani olisi ollut useita virheitä. Kirjoitukseni oli pääosiltaan yhteenveto Saksan hankalasta tilanteesta tuulivoima-alalla. Tuulivoimanhan piti olla tärkeä osa nyt epäonnistuneeksi osoittautuneessa energiakäänteessä. Tuulivoiman kiihkeän rakentamisen aikana pitkällä yhdeksän vuoden ajanjaksolla vuosina 2009-2017 Saksan hiilidioksidipäästöt pysyivät samalla noin 900 megatonnin/v tasolla (Der Spiegel 27.03.2018). Vuonna 2018 Saksan tuulivoiman rakentaminen romahti, laskua edellisvuodesta oli 55 prosenttia. Käytännössä maatuulivoiman rakentaminen pysähtyi vuoden 2019 aikana. Vielä vuonna 2017 maassa rakennettiin tuulivoimaa 5 300 MW, vuonna 2018 enää 2 400 MW ja 2019 vain 207 maatuulivoimalaa vastaten 690 MW ja 154 merituulivoimalaa vastaten 1070 MW (Windbranche.de). Parina viime vuonna CO2 päästöt ovat vähentyneet 4,5 prosenttia ja on totta, että tuulivoimalla on siihen oma osuutensa, mutta useat muutkin tekijät ovat vaikuttaneet siihen, kuten ruskokivihiilen käytön väheneminen, päästökauppa, fossiilisten polttoaineiden hinnan kehitys, yleinen talouskehitys ja energian käytön säästötoimet. Tuulivoiman hiilineutraalisuutta ja hiilijalanjälkea on alettu myös Saksassa kritisoimaan kun lasketaan nettopäästöjä. Tuulivoimahan vaatii varavoimaa kun ei tuule ja tästä tulee vaikeuksia kun ydin- ja hiilivoimalat on päätetty ajaa alas. Tätä ongelmaa on lähes mahdotonta ratkaista, ellei osaa hiilivoimaloista tulla kuitenkin jättämään käyttöön varavoimaa varten. Mukaan pitäisi laskea päästöt, jotka aiheutuvat tuulivoimaloiden valmistuksesta, kuljetuksista, pystyttämisestä (betonin valmistus ja teräs) sekä purkamisesta. Kun tähän lisätään vielä käytön ajan hiilijalanjälki sekä rakennuspaikkojen hiilinielujen häviäminen, niin herää kysymys onko tuulivoima kestävää kehitystä siinä muodossa kuin sitä mainostetaan ja mikä sen todellinen vaikutus ilmaston muutoksessa on. 6 000 tuulimyllyn purkaminen alkaa jo tänä vuonna. Tästä ja jättimäisestä jäteongelmasta lisää kertoo Ndr.de/nachrichten 20.01.2020. Suomen suurin jätteenkäsittelylaitoskaan ei voi ottaa vastaan voimaloiden lapoja. Missään ei ole vielä ratkaistu, miten kertamuovista valmistettuja komposiittilapoja voitaisiin romuttaa ja kierrättää ekologisesti ja taloudellisesti järkevästi.