Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Yle sen keksi, jatkossa Suomi voittaa aina urheilussa – nappihiihto herkisti niin, että Hiihtäjäntielle meinasi vuosikymmenten jälkeen lähteä kukkakimppu

Kiitos Suomen Yleisradio, Lahti, Bratislava, Oberstdorf, Holmenkollen ja Globen. Vanhojen urheilu-uusintojen lähettäminen viikonloppuisin on parasta, mitä Suomen kansalle voi tapahtua koronakärsimyksen keskellä. Liimaannuin viikko sitten hypnotisoituna television ääreen koko iltapäiväksi, kun naisten 4x5 kilometrin MM-viestiä hiihdettiin suorassa lähetyksessä Salpausselältä 1978. Liikutuin Hilkka Riihivuoren upeasta kolmannen osuuden hiihdosta niin, että olin jo soittamassa Interfloralle, että lähettäkää Hiihtäjäntielle näyttävä onnittelukimppu. Sitten alkoi ujostuttaa, kun emme varsinaisesti ole tuttavia ja tyydyin tekstariin. Vastausviestissä Hilkka kertoi, ettei ollut itse nähnyt nappihiihtoaan, kun oli samaan aikaan Kaupissa hiihtämässä. Kun hetkeä myöhemmin pyyhin kyyneleitäni Harri Kirvesniemen 15 kilometrin MM-kullan varmistuttua 1989, huomasin ällistyksekseni, että vilahdin itsekin suorassa lähetyksessä maalialueella, vaikka istuin tosiasiassa samaan aikaan tukka pystyssä kalsareissani kotisohvalla harmaantuvana ja kaljuuntuvana. Ihmeellistä on toden totta nykyaikainen televisiotekniikka ja digiaika. Jos Yle on viisas ja armelias, suorat lähetykset vanhoista kultajuoksuista ja kiekkomestaruuksista täyttävät tv-ruutumme myös ensi talvena – urheillaan tuolla ulkona tai ei. On paljon rentouttavampaa katsoa kaksi tuntia jääkiekon MM-loppuottelua, jos tietää jo etukäteen, että Ruotsi kaatuu. Riittää, ettei muista tarkasti, kaatuuko se 5–1 vai 6–1. Eikä tarvitse enää harmitella, kun Ristomatti Hakola kaatuu, kympin juoksun loppukilpailussa on vain afrikkalaisia tai Antti Aalto karsiutuu taas toiselta kierrokselta. Huippu-urheilumme tulevaisuus on turvattu ikuisiksi ajoiksi ja kuinka helposti. Toisaalta ja tarkemmin ajatellen on tietysti kohtuutonta, että penkkiurheilijan elämä on vastedes pelkkää päivänpaistetta. Objektiivisuuden nimissä aurinkoisimpina viikonloppuina voisi välillä näyttää myös niitä hetkiä, kun kaikki ei mennytkään kuten toivoimme. Esimerkiksi 1970- ja 1980-lukujen MM-kiekkokisojen kaikki Suomi-pelit voisi näyttää maratonina. Vuoden 1986 Ruotsi-pelin voisi jättää sokeriksi pohjalle, joskin kuntien mielenterveyspäivystyksiin kannattaa siksi päiväksi varata tuplasti työntekijöitä. Sitten minulla olisi tähän loppuun vielä erityispyyntö. Voisiko Yle näyttää yhden viikonlopun aikana Kaisa Mäkäräisen kaikki ohilaukaukset koko maailmancup-uran ajalta? Se olisi rehti kunnianosoitus kansalle, joka vuosikaudet kokoontui uskollisesti televisiovastaanottimiensa ääreen jännittämään, kuinka monta se Mäkäräinen ampuu tänään ohi. Kirjoittaja on Aamulehden uutispäällikkö.