Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koronatestin odottelu voi tehdä ison loven työntekijän palkkaan – testitilanne aiheuttaa nyt ongelmia työpaikoilla: ”Yhtenä päivänä teho-osastolta 20 hoitajaa ilmoittautui sairaaksi”

Koronatestauksen jonot ja matala kynnys koronatestaukseen ovat osoittautumassa hankalaksi yhtälöksi työelämässä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suositus on, että lapset testataan, jos heillä on lieviäkin hengitystieoireita. Ennen testituloksen varmistumista päiväkotiin tai kouluun ei pitäisi mennä. Usea työnantaja kertoo, että poissaolot ovat selvässä kasvussa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstöstä vastaava HR-johtaja Raija Ruoranen sanoo, että poissaolot kääntyivät kasvuun heinäkuun lopulla, ja poissaoloja on paljon. Niiden syynä ovat henkilöstön omat ja lasten sairaudet. Hänen mukaansa tilanne on huonontunut koko ajan. – Esimerkiksi yhtenä päivänä teho-osastolta 20 hoitajaa ilmoittautui sairaaksi. Toki siellä on iso henkilöstömäärä, mutta totta kai se tuntuu. Osasto vaatii erityisosaamista, joten sijaisia ei ole niin vain otettavissa. Lisäksi henkilöstöä on paljon vuosilomalla. – Onneksi oli olemassa pieni koronavaraus, joka antoi puskuria. Sen lisäksi jouduimme tekemään vuorojärjestelyjä. Olemassa oleva porukka venyy tilanteessa tarvittaviin järjestelyihin. Ruoranen sanoo, että henkilöstö on ollut hyvin joustavaa ja vuorojen vaihdosta saa myös lisäkorvauksen. Hän huomauttaa, että poissaolot vaikuttavat kaikkeen toimintaan, etenkin kun koronapuhelimen ja testauksen ruuhkia on pyrittävä helpottamaan. Käytännössä se tarkoittaa kiireettömän hoidon järjestelyjä tai esimerkiksi leikkaussalikapasiteetin pienentämistä. – Työmarkkinoilla ei ole vapaana ihmisiä. Ne ihmiset, jotka olemme saaneet palkattua, tarvitsevat perehdytystä, mikä vie aikaa. Tilanne on vaativa ja ikävä. Ruoranen sanoo, että testauksista tehtävät linjaukset tehdään lääketieteellisin perustein. – Arvioisin asiaa siitä näkövinkkelistä, että saammeko sen tuloksen mitä tavoitellaan? Varhaiskasvatuksessa jopa kolmasosa poissa Tampereen kaupungin henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen sanoo, että koronatestauksien aiheuttama viive näkyy selvästi kaupungilla poissaolojen kasvuna. Kun testausjonot ovat pitkiä, poissaolot ovat jopa viikon mittaisia. – Kasvatus- ja opetuspalveluissa sekä lasten, oppilaiden että henkilöstön poissaoloja on paljon. Erityisen haavoittuva tilanne on varhaiskasvatuksessa, missä paikoitellen on jopa 30 prosenttia henkilöstä poissa, ja sijaisia on vaikea saada. Tilanne vaihtelee yksiköittäin, Pietikäinen kirjoittaa sähköpostitse. Hänen mukaansa hankaluuksia aiheuttavat toisistaan poikkeavat, valtakunnalliset ja terveysneuvonnasta saatavat ohjeet. – Tämä kuormittaa kasvatuksen ja opetuksen ammattilaisia, jotka eivät voi tehdä terveyteen liittyviä linjauksia, Pietikäinen kirjoittaa. Kaupunki pyrkii helpottamaan tilannetta esimerkiksi etätyöjärjestelyin, mikäli se on mahdollista. Kaupungin työntekijöiden työterveyshuollossa myös näytteenottokapasiteettia on lisätty. Lisätyötä omalle henkilöstölle Myös kaupan alalla tilanne on näkyvissä. Keskon Citymarket käyttötavaran tavaratalotoimintojen johtaja Petri Mäntysalo sanoo, että poissaolot ovat kasvaneet, mutta toisaalta suositus on, että henkilökunta jää matalalla kynnyksellä kotiin, jos heillä on oireita. Työt on saatu sujumaan pääsääntöisesti hyvin. Sijaisia on lähellä, sillä käytäntö on, että lisätyötä tarjotaan omille työntekijöille. Sen lisäksi käytössä on tarvittaessa vuokratyöntekijöitä. Lisäksi henkilökunnan monitaitoisuudesta on pidetty huolta. – Esimerkiksi kaikki käyttötavarassa olevat myyjät ovat kassataitoisia. Tavoite on, että työntekijä osaisi tehdä mahdollisimman montaa työtä. Mäntysalo sanoo, että Keskossa luotetaan THL:n tilannearvioon testeistä ja poissaolosuosituksista ja noudatetaan viranomaisten linjauksia. Poissaolokäytäntöihin muutoksia Pirkanmaan osuuskaupan henkilöstöpäällikkö Rebekka Puro sanoo, että myös heillä poissaolot ovat kasvaneet. Prisma-ketjun ryhmäpäällikkö Mikko Mäki kertoo, että poissaolojen kasvu on näkynyt etenkin kahden viikon aikana. Poissaolot ovat testausviiveiden vuoksi olleet jopa viikon mittaisia, kun tavallinen flunssapoissaolo on lyhyempi. Puro kertoo, että S-ryhmässä sijaisia on ollut saatavilla, mutta tilanne vaihtelee alueellisesti. Hän on ilahtunut etenkin työyhteisön me-hengestä ja siitä, miten joustavasti henkilöstö on suhtautunut poikkeusolosuhteisiin. Poissaolokäytäntöihin on tehty muutoksia, esimerkiksi lapsen sairauden vuoksi voi olla poissa omalla ilmoituksella. Puro sanoo, että tilanne on haastava sekä työnantajalle työntekijöiden saatavuuden näkökulmasta että työntekijälle siksi, että osa tilapäisestä hoitovapaasta on palkatonta. Ratkaisuja etsitään tapauskohtaisesti. – Vapaata pyritään aina myöntämään esimerkiksi vuosivapaapäiviä hyödyntäen. Työntekijä tippuu nopeasti palkattomalle Palvelualan ammattiliiton työympäristöasiantuntija Erika Kähärä sanoo, että heille asiasta on tullut jo paljon kyselyjä, kun koulut ja päiväkodit alkoivat. –  Valitettavasti meillä on heille vähän hyviä neuvoja annettavaksi. Tilanne on surkea. Meillä suurimmassa osassa sopimuksista on kolme palkallista päivää. Alan ammattiliitossa on laajasti työntekijöitä yksityiseltä palvelualoilta, kuten kiinteistö-, kaupan ja ravintolapalvelujen alalta. Kähärä sanoo, että työnantajilta on löytynyt joustoa niin, että lääkärintodistusta ei aina vaadita. Tosin tarkkaan on vaadittu selvitystä toisen vanhemman työssäolosta, sillä lain mukaan toinen vanhemmista voi olla töistä pois. Kähärä kertoo, että on kuullut tilanteista, joissa lapsen vanhempaa on soitettu pariin kolmeen kertaan hakemaan lasta pois päiväkodista. – Siinä loppuu huumori kaikin puolin. Työntekijä putoaa aika nopeasti palkattomalle. Hän sanoo, että matalapalkka-aloilla tilanne on myös taloudellisesti katastrofaalinen. – Jos tilanne kiihtyy, niin hallitukselta tarvitaan toimia: epidemiatuen palautus tai muu, että ihmiset eivät putoa tyhjän päälle. Kähärä sanoo, että THL:n tiukentunut suositus on myös aiheuttanut erikoisia tilanteita. Yhteyttä oli ottanut työntekijä, jonka lapsi oli yksityisessä perhepäivähoidossa. Hoitajan oma lapsi oli sairastunut, mutta työntekijän lapsi oli terve. Kähärä sanoo, että työntekijällä oli siinä tapauksessa kaksi vaihtoehtoa: viedä lapsi hoitoon tai hankkia joku sukulainen hoitamaan, koska poissaoloon ei ollut oikeutta. Lomapäiviä ja muita vapaita voi käyttää Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja sanoo, että sote-alalla tilapäiseen hoitovapaaseen kuuluu kolme palkallista päivää. – Fakta on, että se ei riitä, kun päivä voi mennä jonottaessa neuvontapuhelimeen. Kyllä tuntuu kohtuuttomalta, että kolmen työpäivän ylittävä osuus jää työntekijän kustannettavaksi, kun kyse on yleisvaarallisen tautiin liittyvästä varotoimenpiteestä. Toistaiseksi liittoon yhteydenottoja on tullut vähän. Rapinoja sanoo, että työntekijä voi sopia käyttävänsä lomapäiviä, liukumia tai muita kertyneitä vapaita. Jos niitä ei ole, vapaan saa pakottavasta perhesyystä, mutta palkattomana. – Kun testaus ei toimi, niin lapsi saattaa jopa parantua, mutta tulos ei ole vielä tullut, eikä lasta voi viedä hoitoon. Tästä tulee iso lasku perheille.