Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Emma Myllynen, 21, sairastui kuukausia sitten koronaan ja hän ulkoilee edelleen pyörätuolissa – taudin pitkittymisen tarkkoja taustoja ei tiedetä, näin kommentoi asiantuntija

Emma Myllynen ulkoilee ennen juhannusta äitinsä avustuksella pyörätuolissa, jonka hän on lainannut Helsingin kaupungilta. – Pelkään, etten jaksa kävellä takaisin sisälle, jos väsähdän, Myllynen sanoo. Hän kärsii vieläkin koronaviruksen oireista, vaikka sairastumisesta on jo kolmisen kuukautta. Osa muistakin alkuvuodesta sairastuneista oireilee edelleen. Taudin pitkittymisen syytä ei tiedetä. Myllynen on 21-vuotias musiikinopiskelija Sibelius-Akatemiasta. Maaliskuun alkupuolella hänellä oli nuhaa, kuivaa yskää, kurkkukipua ja pientä lämpöä. Viikon kuluttua ensimmäisistä oireista nousi kuume. Myllysellä on astma, joten ensimmäiset hengitysoireet eivät vielä tuntuneet huolestuttavilta. – Yhtäkkiä voimani kuitenkin katosivat kokonaan. Soitin vanhemmilleni, mutta en saanut puhuttua, sillä hengästyin, Myllynen kertoo. Covid-19-taudin diagnoosin hän sai Laakson koronaterveysasemalla suullisesti. Se tehtiin sen perusteella, että Myllysellä oli kontakti henkilöön, jolla oli todettu koronavirustartunta. Asiasta on maininta potilastietokannassa. – Kun sain ensioireeni 5. maaliskuuta, testejä ei juurikaan tehty, Myllynen kertoo. Kahden kuukauden jälkeen myöhässä otetussa nenä-nielutestissä ei enää löytynyt virusta. Ensimmäisistä oireista on nyt pian 16 viikkoa, mutta edelleen Myllynen kuvailee oireitaan: kivuliaita rytmihäiriöitä, sumuinen pää, kuumeilu ja kaamea väsymys. Lisäksi hän on unohdellut sanoja, pudotellut tahattomasti tavaroita ja yrittänyt kääntää haarukkaa siinä onnistumatta. 11 viikkoa oireita Myös 29-vuotias Annamari Viljanen on kärsinyt koronaoireista pitkään. Hän sai koronavirustartunnan työssään sairaanhoitajana Töölön sairaalassa. – Hoidin koronapositiivisia potilaita 3.–6. huhtikuuta. Olin asianmukaisesti suojautunut, mutta alkuun oli esimerkiksi visiirilaseista puutetta, hän kertoo. Positiivinen covid-19-testi häneltä otettiin huhtikuun 12. päivä. Tauti alkoi niin, että Viljasella oli nuhaa, yskää, lihaskipuja, kuumetta, ripulia ja hengenahdistusta. Lopulta vielä katosivat maku- ja hajuaisti. – Hyvin pian oireiden alettua jouduin soittamaan ambulanssin, sillä hengenahdistus paheni ja lisäksi aloin saada rytmihäiriökohtauksia, jotka aiheuttivat huonovointisuutta, Viljanen kertoo. Nyt juhannuksen jälkeisellä viikolla hän odottelee kutsua sydäntutkimuksiin ja vasta-ainetestiin. Hän on infektiolääkärin seurannassa, koska tulehdusarvot ja kuume ovat olleet jo pari kuukautta koholla. Viljasella on runsaan 11 sairastamisviikon jälkeen edelleen hengenahdistusta, nuhaa, yskää, vatsan toiminnan häiriöitä, rytmihäiriöitä ja kipua rintakehässä. Hänen keuhkojaan pistelee jatkuvasti. Jossain vaiheessa Viljasen veren hyytymisarvot olivat koholla ja hänelle aloitettiin verisuonitukoksia ehkäisevä lääkehoito. Lisäksi keuhkojen tietokonekuvauksessa huomattiin, että Viljasen sydämen vasen kammio on laajentunut. Toukokuussa tehdyssä rasituskokeessa hänellä näkyi vielä selvä hengitysvajaus. Sairauslomalla hän on ainakin heinäkuun loppuun asti. HS on saanut nähdä sairaalan virallisia dokumentteja, joiden perusteella lääkäri on todennut muutoksia esimerkiksi keuhkokuvissa. – Kuulostaa tutulta, infektiolääkäri Ville Holmberg Husista kommentoi, kun hänelle luettelee pitkittyneen koronavirustaudin oireita. – Eri suunnista yleis- ja työterveyslääkäreiltä on tullut sellaista viestiä, että jotkut perusterveet 20–50-vuotiaat eivät ole työkykyisiä vielä pari kuukautta koronavirustartunnan jälkeen. Kansainvälinen media on huomioinut asian Myös kansainvälinen media on tarttunut aiheeseen. New York Times kirjoitti jo maaliskuun alkupuolella esimerkiksi Italian tilanteesta, jossa ihmiset kärsivät covid-19-taudin poikkeuksellisen pitkistä toipumisajoista. Se aiheutti monissa fyysisen terveydentilan lisäksi huolta taloudellisesta tilanteestaan. Brittiläinen tartuntatautien professori Paul Garner sairastui koronavirustartuntaan maaliskuun puolivälissä ja on kirjoittanut blogia arvostetussa lääketieteen julkaisussa British Medical Journalissa (BMJ). Hän kuvailee runsaan kymmenen viikon sairastamisajaltaan monenlaisia oireita alun flunssaoireista sydämen tiheälyöntisyyteen ja huonovointisuuteen sekä kuvailee yksityiskohtaisesti voimakasta uneliaisuuttaan. Monilla pitkittyneistä oireista kärsivillä tuntuu olevan juuri voimakasta uupumusta, jota on joissakin kuvauksissa verrattu krooniseen väsymysoireyhtymän kaltaiseen tilaan. Sitä määrittää syvä uupumus, joka pahenee vähäisessäkin fyysisessä tai henkisessä ponnistelussa eikä lievity levolla. Ville Holmbergin mukaan pitkittyneiden oireiden yleisyydestä ei vielä osata sanoa mitään varmaa, sillä tutkimustietoa ei ole. – Parin kuukauden kuluttua elimistössä ei enää ole aktiivista virusta, vaan mahdollisesti viruksen käynnistämä immuunireaktio, joka jää jostain syystä päälle. Holmberg kertoo, että moni muukin kova virustauti voi vaikuttaa elimistön koko immuunijärjestelmään vielä pari kuukautta sairastamisen jälkeen. Esimerkiksi hän mainitsee Epstein–Barrin viruksen (EBV), joka tyypillisesti aiheuttaa nielurisatulehdusta eli mononukleoosia. – Aikuisella voi kestää kuukausia toipua siitä ja se aiheuttaa joillekin pitkittynyttä väsymystä, Holmberg kertoo. – Oireet koronavirustaudissa ovat yllättäviä eivätkä ihan normaaleja verrattuna tavanomaiseen hengitystieinfektioon, mutta onneksi valtaosalla oireet ovat lievittyneet viimeistään kuukauden sairastamisen jälkeen. Hänen mukaansa pitkään sairastaneiden potilaiden oireet vaatisivat systemaattista pitkäaikaisseurantaa, sillä yksittäistapausten perusteella ei osata vielä sanoa mitään varmaa. – Jos jollakin on kahden kuukauden kohdalla vielä oireita, voihan olla, että taustalla on jotakin muutakin sairautta. Sen takia on tärkeää että muut mahdolliset syyt asianmukaisesti tutkitaan ja poissuljetaan. Uudesta koronaviruksesta ei tiedetä vielä kaikkea, mutta paljon jo tiedetään. Holmbergin mukaan se voi vaikuttaa ainakin veren hyytymiseen, aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa ja nostaa maksa-arvoja. Lisäksi koronavirusta on löydetty myös keskushermostosta. Holmbergin mukaan näyttää siltä, että virus voi vaikuttaa elimistön eri järjestelmiin eri tavalla eri ihmisillä. Se, miksi koronavirus vaikuttaa niin eri tavoin eri ihmisiin, on vielä kysymysmerkki. Syy voi liittyä geneettisiin tekijöihin siinä miten ihmisillä on vaihtelua immuunipuolustuksessa. – Jotkut virustaudit voivat aiheuttaa toiminnallisia oireita, joiden taustalla olevaa varmaa syytä ei tiedetä. Koronavirus voi aiheuttaa tällaisia oireita jonkin aikaa, mutta ne ovat todennäköisesti ohimeneviä, Holmberg sanoo. Jatkuva uupumus vaivaa Koko sairastamisajan Emma Myllysen oireet ovat aaltoilleet niin, että hän ei ole yhtenä päivänä jaksanut kävellä jääkaapille, mutta on muutaman kerran uskaltautunut kerrostalonsa pihaan nauttimaan kesäpäivästä. – Yleensä aamuisin on ollut 0,5–3 tunnin parempi hetki, jolloin olen voinut syödä ja kävellä edes toiseen huoneeseen. Muuten olen koko ajan hirveän uupunut ja raajojani ja niveliäni särkee, Myllynen kertoo. Hän lepäilee edelleen suurimman osan päivästä. – Jouduin ottamaan lainan, että saan pidettyä vuokra-asuntoni, sillä osa-aikatyöni on tauolla. Myös Myllysen valmistuminen lykkääntyy, sillä kesäksi suunniteltu tutkintoon liittyvä valmistumiskonsertti siirtyi seuraavalle keväälle, tai ehkä jopa syksylle 2021. Aaltoilevat immuunireaktiot eivät ole virustaudeissa harvinaisia, mutta Holmberg muistuttaa, ettei koronaviruksen kohdalla ole vielä tehty mitään pitkäaikaisseurantaa. – On ihan selvää, että mistä tahansa syystä toteutetun teho-osastohoidon ja vakavan sairastamisen jälkeen ihmiselle jää muutamaksi kuukaudeksi väsymystä. Se, mitä muuta koronavirukseen voi liittyä, on epäselvää, Holmberg sanoo. ”Tämä tuntuu vankilatuomiolta” Annamari Viljasen elämä täyttyi ennen koronavirukseen sairastumista kolmivuorotyöstä, treenaamisesta ja espanjan opiskelusta. – Harrastan itsepuolustuslajeja, ja elämäni oli fyysistä ja nopeatempoista, hän kertoo. Huhtikuun alkupuolelta lähtien Viljanen on hissutellut ensin tartuntatautilain mukaisessa kotieristyksessä ja senkin jälkeen tavannut vain muutamia läheisiään. Ruuat ja lääkkeet hän tilasi kotiin kannettuina. – Roskat jaksoin viedä, mutta muuten lepäilin ja liikutin jalkojani. Katsoin välillä vähän televisiota ja lueskelin, Viljanen sanoo. Hän piti yhteyttä läheisiin videopuheluilla. Päivystykseen Viljanen hakeutui neljästä viiteen kertaa, kun henki ei kunnolla kulkenut. Voimattomuuden tunne oli Viljasen mukaan pelottavaa. – Kerran, kun veren happisaturaatioarvoni ei ollut riittävän alhainen, lääkäri viittasi siihen, että minulla saattaisi olla psyykkisiä oireita. Hän myöntää olleensa turhautunut ja peloissaan, mutta kertoo erottavansa fyysiset oireet psyykkisistä jo sairaanhoitajan ammattinsa puolesta. Myös Myllynen sanoo erottavansa fyysisistä oireista sairauteen liittyvän henkisen kuorman, joka on hänen mukaansa myös valtavan iso osa tautia. – Tämä tuntuu vankilatuomiolta, hän sanoo. Molemmat naiset kertovat saaneensa vertaistukea Facebookin keskusteluryhmästä, johon kuuluu noin 2 000 jäsentä. Jälkioireista käynnistetään tutkimus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on tunnistanut tehohoidossa olleiden koronaviruspotilaiden aaltoilevat ja pitkittyneet oireet ja on käynnistämässä tutkimuksen koronaviruksen aiheuttamista jälkioireista. – Oireilevat koronan sairastaneet henkilöt tarvitsevat tiedon siitä, että heidät otetaan vakavasti ja asiaan paneudutaan, kommentoi aihetta sähköpostitse erikoislääkäri Johanna Hästbacka Husista. Hän on mukana käynnistämässä tutkimushanketta, joka tehdään yhteistyössä Helsingin yliopiston psykologian ja logopedian yksikön kanssa. Mukana on keuhkolääkäreitä, neurologi, neuroradiologi, korva-, nenä-, ja kurkkutautien erikoislääkäri sekä joukko tehohoitolääkäreitä. Hankkeen eteneminen riippuu Hästbackan mukaan jossain määrin siitä, tuleeko toinen aalto alkusyksystä. – Tutkimuksessa keskitytään tehohoidossa olleisiin potilaisiin sekä heille verrokkiryhmänä myös lievemmällä taudinkuvalla selvinneisiin. Tarkastelemme heidän toipumistaan neuropsykologian, neurologian, hajuaistin palautumisen ja keuhkojen ja fyysisen suorituskyvyn toipumisen kannalta käyttäen mahdollisimman objektiivisia mittareita, Hästbacka kommentoi. Ville Holmberg ei missään tapauksessa usko, että pitkittyneistä koronavirusoireista kärsivät olisivat luulosairaita tai kärsisivät vain psyykkisistä ahdistusoireista. – Kyseessä on uusi virus, josta ei tiedetä kaikkea. Siksi kaikkiin yksittäisiin havaintoihin pitää suhtautua ennakkoluulottomasti, hän sanoo. Annamari Viljasen sairastaminen on vaikuttanut myös tuloihin. Toisaalta elokuulle suunniteltu Espanjan-lomakin peruuntui jo aikoja sitten. Viljanen jaksaa jo iloita vähän, että haistoi yhtenä päivänä pinaattikeiton ja vesimelonin. – Tänä kesänä olen oppinut iloitsemaan todella pienistä asioista, hän sanoo. Silti hän toivoo, että pääsee juhlistamaan syyskuussa olevaa 30-vuotispäiväänsä ystävien seurassa.