Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kauppasota kiihtyy Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä, mutta mitä tapahtuu seuraavaksi? Kiinalla on taskussaan useita mahdollisia vastatoimia, joista yksi olisi erityisen tuhoisa

Yhdysvallat on korottanut kiinalaistuotteita koskevia lisätulleja 25 prosenttiin. Tullit koskevat nyt kaikkiaan 250 miljardin dollarin arvoista vuotuista kiinalaistuontia. Kiinalta odotetaan nyt vastatoimia, mikäli kauppaneuvotteluissa ei päästä vielä yllättävään sopuun perjantain aikana Yhdysvalloissa Washingtonissa. Maan kauppaministeriön edustaja Gao Feng lupasi torstaina Kiinan olevan kauppasodassa valmis kaikkiin eri vaihtoehtoihin. Feng toisti maan viranomaisilta usein kuullun lauseen: Kiina toivoo sovun löytyvän maiden välillä, mutta ei suostu antautumaan Yhdysvaltojen yksipuolista uhkailun edessä. Kauppaministeriö toisti saman viestin perjantaina. – Kiina on syvästi pahoillaan siitä, että uusia tarvittavia vastatoimia on otettava käyttöön, ministeriö totesi lausunnossaan pian tullien tultua voimaan. Toistaiseksi ei ole tiedossa, mitä uudet vastatoimet pitävät sisällään. Aikaisemmin Kiina on vastannut tulleihin omilla tullikorotuksillaan, jotka koskevat tällä hetkellä kaikkiaan 110 miljardin dollarin arvoista vuotuista amerikkalaistuontia. Kiina ei pystynyt enää syksyllä vastaamaan samalla mitalla, kun tullien piiriin lisättiin kiinalaistavaraa 200 miljardilla dollarilla. Yhdysvalloilla on vahvat kortit. Maailman suurimman talouden ostovoima on omaa luokkaansa. Se on presidentti Donald Trumpille valtti, jota hän tuntuu käyttävän sumeilematta hyväkseen Kiinan ja koko maailman kovistelussa. – Kiinalta loppuivat luodit, Yhdysvaltojen kauppaministeri Wilbur Ross myhäili syksyllä. Uudenlaisia vastatoimia saattaa siis olla edessä. Kiinan lisätullit on jo nyt kohdennettu siten, että kärsijöinä ovat erityisesti Yhdysvaltojen maatalous ja teollisuuden työläiset. Näistä monet kannattavat istuvaa presidenttiä. Maan yhdeksästä suurimmasta soijaa tuottavasta osavaltiosta kahdeksan antoi vuoden 2016 presidentinvaaleissa äänensä Trumpille. Kiina voisi myös nostaa tullit 25 prosenttia korkeammiksi. Lisäkeinoina saattaisivat olla myös tavarakohtaiset tuontikiintiöt tai amerikkalaisyhtiöiden toiminnan hankaloittaminen Kiinassa. Kiina voisi lisäksi hankaloittaa valitsemiensa amerikkalaisten yhtiöiden toimintaa määräyksellä, joka kieltää raaka- aineiden ja muun matalamman jalostusarvon tavaran myymisen yrityksille tärkeisiin alihankinta- ja tuotantoketjuihin. Edelleen Kiina voisi antaa maan valuutan juanin heiketä. Valuutan arvon laskeminen suhteessa dollariin ehkäisisi tullien haittoja maan viennille. Toisaalta se laskisi myös maan kansalaisten ostovoimaa suhteessa muuhun maailmaan ja heijastuisi siten kulutukseen. Se myös lisäisi osaltaan kiinalaisten kotitalouksien velkaantumiseen liittyviä riskejä. Tuhoisin vastatoimi olisi Kiinan omistamien Yhdysvaltojen velkakirjojen oston lopettaminen tai jopa myyminen. Dollari painuisi, maan lainakorkojen nousupaine ja liittovaltion velanhoitokulut kasvaisivat. Myös yritysten ja kotitalouksien lainaaminen kallistuisi, mikä todennäköisesti iskisi Yhdysvaltojen talouden kasvuvauhtiin. Kiina on ostanut viime vuosina paljon Yhdysvaltojen lainaa, osittain laittaakseen maan omistamat dollarit tuottamaan turvalliseen sijoituskohteeseen. Kiinan arvioidaan omistavan Yhdysvaltojen valtionvelkaa noin 1 200 miljardin dollarin edestä, mikä on noin 20 prosenttia kaikesta Yhdysvaltojen ulkomaisesta velasta. Tähän keinoon Kiina turvautuisi todennäköisesti vasta äärimmäisessä kauppasodassa, jos silloinkaan. Dollarin heikkeneminen iskisi myös valuuttarikkaaseen Kiinaan ja vaikutukset maailmantalouteen olisivat arvaamattomia. Kiinalla on kasvavia ongelmia oman taloutensa pitämisessä kasvu-uralla, joten varovaisuus lienee korkealla tasolla. Toisaalta Kiina ei helpolla peräänny neuvotteluissa suurista Made in China 2025 -ohjelmaan kuuluvista tavoitteistaan. Kiina halutaan nostaa johtavaksi korkean teknologian maaksi. Siksi maan hallinto on myös hyvin haluton luopumaan kiinalaisyhtiöiden nauttimista runsaskätisistä tuista. Kiinan taloutta rasittaa muun muassa vanheneva väestö ja nopeasti kasvanut velkataso. Julkisen ja yksityisen velan määrä on yli kaksinkertaistunut vuosikymmenessä ja lasketaan jo yli 34 000 miljardissa dollarissa. Nopeasti kasvanut velka perinteisesti lisää romahdusriskiä. Romahdusten ennustaminen on kuitenkin hyvin hankalaa. Yllättävän romahduksen vaaraa lisää se, ettei Kiinan virallisiin talouskasvulukuihin voi täysin luottaa. Tälle ja tulevalle vuodelle ennakoidaan nyt runsaan kuuden prosentin kasvua, mutta todellisuus on todennäköisesti toinen. Suomen Pankin hiljattain julkaiseman tutkimuksen mukaan todellinen Kiinan kasvu olisi todellisuudessa lähempänä noin neljän prosentin luokkaa. Villeimmissä arvioissa todellisen kasvuvauhdin uskotaan kulkevan vielä tätäkin hitaammassa noin kahden prosentin vauhdissa. Kiinan virallisten lukujen mukaan maan talous porskuttaa yhä noin 6,5 prosentin vauhdissa. Todennäköisimmältä tuntuu siis vaihtoehto, jossa Kiina pyrkii pitämään kauppasodan hallittuna. Raskaimpien keinojen käyttöönotto tietäisi niin vakavia seurauksia, että niiden hallitseminen olisi käytännössä mahdotonta. Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan kärjistyminen ei tarkoita sitä, etteikö sopua voitaisi löytää jatkossa. Sen löytyminen tuntuu nyt vain aikaisempaakin hankalammalta.