Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koronaviruksen pelätään aiheuttavan satoja miljoonia ihmisiä koskevan nälänhädän – pulaa syntyy siemenistä ja työvoimasta, myös kulkusirkkaparvet uhkaavat satoja

Koronapandemia on aiheuttamassa satoja miljoonia ihmisiä koskevan nälänhädän. Akuutista nälästä kärsivien määrä tuplaantuu pandemian seurauksena, ja ruokapulaan voi kuolla jopa kymmeniä miljoonia ihmisiä, varoittaa YK:n ruokaohjelma WFP:n johtaja David Beasley . – Koronapandemian lisäksi maailmaa uhkaa globaali nälkäpandemia, Beasley sanoi YK:n turvallisuusneuvostolle. Ennen koronapandemian alkamista akuutista nälästä kärsi noin 130 miljoonaa ihmistä. Tiistaina julkaistu YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n raportti ennakoi, että vuoden loppuun mennessä akuutista nälästä kärsii jo yli 265 miljoonaa kehittyvien maiden asukasta. Vaikeimmassa tilanteessa ovat YK:n ruokaohjelman suoran avun varassa olevat noin 100 miljoonaa ihmistä, joista noin 30 miljoonaa on täysin riippuvaisia ruokaohjelmasta. – Jos näille ihmisille ei saada toimitettua apua, 300 000 ihmistä voi kuolla nälkään joka päivä noin kolmen kuukauden aikana, Beasley sanoi. Konfliktialueet ovat heikoimmilla Nälänhädän uhka on vakavin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, tietyissä Aasian maissa, kuten Bangladeshissa sekä maailman konfliktialueilla, Pelastakaa lapset ry:n kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen listaa. Haarasen mukaan Afrikassa vaikeassa tilanteessa ovat etenkin Länsi-Afrikan maat Burkina Faso, Niger ja Mali. – Länsi-Afrikan talousyhteisön tuoreen arvion mukaan humanitaarisen ruoka-avun varassa olevien ja aliravitsemuksesta kärsivien määrä nousee alueella 17 miljoonasta jopa 50 miljoonaan kesäkuukausina. Syyrian ja Jemenin kaltaisilla konfliktialueilla ruuan saanti on Haarasen mukaan poikkeuksellisen vaikeaa pakolaiskeskittymissä, joissa asuu miljoonia ihmisiä teltoissa ilman vesihuoltoa. Aseelliset konfliktit ovat entuudestaan keskeyttäneet viljelyksen laajoilla alueilla. – Pelkona on nyt, että vuosien ajan konfliktien ja humanitaaristen kriisien koettelemat maat unohdetaan, eikä niihin saada tarvittavaa apua. Siemenistä ja lannoitteista pulaa, hinnat nousevat Koronapandemia vaikuttaa ruuantuotantoon ensinnäkin toimitusketjujen katkeamisen vuoksi. – Useimmissa kehittyvissä maissa suuri enemmistö maaseudun väestöstä on riippuvaista paikallisesta omavaraistuotannosta, jossa tulee nyt odotettavasti pulaa siemenistä, istutusmateriaaleista ja esimerkiksi lannoitteista, agroekologian professori Juha Helenius toteaa. Vaikka viljelystarvikkeita olisi saatavilla, hinnat maailmanmarkkinoilla ovat nousseet niin paljon, että monet kehittyvien maiden pienviljelijät eivät pysty ostamaan esimerkiksi siemeniä. Taloudellisia puskureita pienviljelijöillä ei ole nimeksikään. Kun korona on pysäyttänyt taloudet ympäri maailmaa, työmahdollisuudet ovat vähentyneet, joten kädestä suuhun elävillä maaseudun köyhillä on samaan aikaan entistä vähemmän rahaa käytössä. Teollisuusmaissa asuvien siirtotyöläisten massatyöttömyys taas on pienentänyt työläisten kotimaihinsa lähettämiä rahasiirtoja merkittävästi, Pelastakaa lapset ry:n Haaranen huomauttaa. – Esimerkiksi somalien kotimaahansa lähettämien rahasiirtojen arvo oli huhtikuun alkuun mennessä puolittunut alkuvuodesta, Haaranen sanoo. Ilmastonmuutos pienentää viljelykelpoisia alueita Toisen merkittävän pullonkaulan muodostavat Heleniuksen mukaan työntekijät. Kun rajoja on suljettu, työvoima ei pääse liikkumaan. – Mikäli työvoimaa ei saada juuri oikeaan aikaan viljelyn sykliä, kylvöjä ja istutuksia voi jäädä tekemättä ja satoja korjaamatta. Helenius toteaa, että ruokaturva ja toimitusketjut ovat entuudestaan huonolla tasolla kehittyvissä maissa, joissa valtionhallinto toimii huonosti ja viljelyvalintoja ohjataan osin poliittisesti viennin näkökulmasta. Näissä maissa ei ole esimerkiksi Suomen ruokaviraston tai Huoltovarmuuskeskuksen kaltaisia instituutioita, jotka loisivat ruokaturvaa ja elintarvikkeiden huoltovarmuutta. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa maksetaan myös jo hintaa ilmastonmuutoksesta, joka on viime vuosina pienentänyt viljelyskelpoisia alueita ja heikentänyt satoja. Alkuvuoden aikana monissa Afrikan maissa viljelyssatoja ovat lisäksi tuhonneet poikkeuksellisen suuret kulkusirkkaparvet. Parvet voivat olla kooltaan satojen neliökilometrien kokoisia ja pitää sisällään miljardeja sirkkoja. Yksittäinen parvi voi syödä päivässä ruokaa enemmän kuin sadat tuhannet ihmiset. Ruoka-apuun tarvitaan budjetin tuplaaminen Nälänhädän laajentuminen koskettamaan satoja miljoonia ihmisiä on yhä vältettävissä, YK:n ruokaohjelma WFP:n johtaja David Beasley painottaa. Siihen tarvitaan suuria lisäpanostuksia kansainväliseen ruoka-apuun ja ennen kaikkea sen rahoitukseen. Kuluvana vuonna ruokaohjelma WFP tarvitsee Beasleyn mukaan noin kymmenen miljardia euroa lisärahoitusta. Viime vuonna järjestön budjetti oli noin seitsemän ja puoli miljardia. Pelastakaa lapset ry:n Anne Haaranen sanoo, että avustuksen keruuta vaikeuttaa se, että koronapandemia koskettaa koko maailmaa. – Useimmat maat katsovat nyt sisäänpäin omaa epidemiatilannettaan, joten kehittyvät maat uhkaavat unohtua.