Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

EU:n elvytysrahoituksen tukipainotteisuus pettymys Suomelle – Tuppuraisen mukaan painotuksen olisi pitänyt olla lainoissa

EU-komission esitys mittavaksi elpymisrahoitukseksi ei täysin vastaa sitä, mitä Suomi olisi toivonut. Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan Suomi piti ensisijaisena sitä, että rahoitus olisi ollut lainamuotoista. Tuppuraisen mukaan hallitus ryhtyy nyt arvioimaan kokonaisuutta ja päättää sen jälkeen kantansa. Komissio esittää 750 miljardin euron elpymisvälinettä, jolla ohjattaisiin rahaa koronaepidemian runtelemien EU-maiden elvyttämiseen. Tästä 500 miljardia jaettaisiin jäsenmaille tukina ja 250 miljardia lainoina. Ehdotuksessa merkittävää on, että summa rahoitettaisiin yhteisellä, komission rahoitusmarkkinoilta ottamalla lainalla. Samalla komissio esittää, että jäsenmaat kasvattaisivat EU:n mahdollisuutta kerätä omia varoja. Tuppuraisen mukaan on tärkeää, että ehdotettu väline on väliaikainen. –  On tärkeää huomata, että elpymisrahasto on erillinen ja tilapäinen jälleenrakennusinstrumentti, eikä se ennakoi tulevia rahoituskehyksiä tai niiden sisältöä millään tavalla, Tuppurainen sanoi STT:lle. Elpymisrahasto on hänen mukaansa suuruudeltaan suurin piirtein sellainen kuin Suomi oletti. –  Suomi piti ennakkovaikuttamisessaan esillä suuremman lainarahoituksen osuutta. Tukena jaettava rahoitus oli yllättävän suuri komission esityksessä. Toki myönteistä on, että tuki jaettaisiin rahoituskehyksen ohjelmien kautta eli se ei olisi avoin valtakirja jäsenmaille. Rahoitus ohjataan jäsenmaille EU:n tukiohjelmien kautta ja se maksettaisiin takaisin tulevina budjettikausina vuosien 2028 ja 2058 välillä. EU-rahan käytöstä päätetään jäsenmaiden kesken yksimielisesti. Myös tiukinta linjaa ajava nelikko Itävalta, Hollanti, Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet lainanmuotoisuutta tukien sijaan. Maaseuturahojen kasvu positiivinen uutinen EU:n seitsenvuotisen budjetin suuruudeksi komissio esittää 1  100 miljardia. Alun perin budjettiesitys annettiin jo kaksi vuotta sitten, mutta siitä ei ehditty päästä jäsenmaiden kesken sopuun. Nyt sopua haetaan pika-aikataululla, sillä uuden budjettikauden pitäisi käynnistyä ensi vuoden alusta. Tuppuraisen mielestä komission esityksessä on hyviä elementtejä Suomen kannalta. Suomelle tärkeät maaseudun kehittämisrahat olisivat kasvamassa kuten myös oikeudenmukaisen siirtymän rahoitus. Hyvää on hänen mielestään myös se, että Suomen puheenjohtajakaudellaankin korostama oikeusvaltioperiaate näkyy esityksessä. –  On oikein palkitsevaa, että se on tässä komission esityksessä mukana. Kuinka paljon Suomi saa tai joutuu maksamaan, selviää vasta tarkemmista laskelmista, joiden tekeminen nyt käynnistyy. Tuppuraisen mukaan komissio on antamassa koko esityksensä jäsenmaille vasta torstaina. Suomen etujen mukaista hänen mukaansa on, että koko Eurooppa elpyy. –  On tärkeää huomata, että tämä on nimenomaan eurooppalainen elvytyskokonaisuus, johon liittyy monivuotinen rahoituskehys ja elpymisrahasto, joka on tarkoitettu koronakriisin välittömään jälkihoitoon ja jälleenrakennukseen. Suomi käsittelee näitä hänen mukaansa yhtenä kokonaisuutena. Myös vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo otti esitykseen keskiviikkona kantaa. Vihreät suhtautuu komission esitykseen hänen mukaansa "rakentavan positiivisesti". Yhteiset varat on puolueen mukaan sidottava ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun, yhteiskuntien uudistamiseen, kiertotalouden edistämiseen ja esimerkiksi digitalisaatioon.