Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Ihmisoikeuksien professori vaatii eduskuntaa koolle saamelaisten vuoksi – "KHO on kuin Pontius Pilatus, joka pesee kätensä"

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin vaatii, että eduskunta on kutsuttava pikaisesti koolle käsittelemään saamelaiskäräjävaalien lykkäystä. Hänen mukaansa aikalisä laukaisisi vahvan etnisen jännitteen, joka Suomessa on syntynyt saamelaisten itsemääräämisoikeuden ympärille. Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi torstaina, että saamelaiskäräjät ei olisi saanut itseoikaisulla poistaa liki sataa ihmistä vaaliluettelosta, vaan heidät on palautettava luetteloon. YK:n ihmisoikeuskomitea on moittinut Suomea siitä, että KHO:n vastoin vaalilautakunnan tahtoa tekemät lisäykset vaaliluetteloon rikkovat saamelaisten itsemääräämisoikeutta. – Uuden hallituksen pitäisi ottaa vastuu. Ei pidä vähätellä sitä etnisen vastakkainasettelun riskiä, joka tähän nyt liittyy, Scheinin painottaa. – Lainmuutoksen aikaansaamiseksi vaaleja on pakko lykätä. Scheinin työskentelee European University Institutessa Firenzessä. Hän on auttanut saamelaiskäräjiä ja aloittaa syksyllä alkuperäiskansojen oikeuksiin keskittyvän osittaisen professuurin Lapin yliopistossa. "Meillä on äkkiä syntynyt uusia identiteettejä" Scheinin myöntää, että uudella hallituksella ei ehkä ollut aikaa saamelaisasioihin, kun se muodostettiin juuri ennen kuin eduskunta jäi kesätauolle. – Lainsäädännöllä olisi silti pitänyt tehdä hätäkorjaus, että vaaleja olisi lykätty. Saamelaiskäräjävaalien ehdokasasettelu päättyy nyt perjantaina. Vaalit toimitetaan 2.–30. syyskuuta. Saamelaisten parlamentti eli saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin, joka edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. – KHO:n tuoreen päätöksen voi lukea niin, että tämä on hallituksen ja eduskunnan asia eikä saamelaisten ja tuomioistuinten asia, Scheinin sanoo. Suomessa näkyvät nyt kansainvälisen identiteettipolitiikan aallot, Scheinin toteaa. – Meillä on äkkiä syntynyt uusia identiteettejä: on lappalaiset, metsä-saamelaiset, ja jotkut julistautuvat Inarin saamelaisiksi. Kuitenkin ne, jotka ovat perinteisesti kutsuneet itseään saamelaisiksi, tietävät, että juuri nämä ihmiset sylkivät heidän päälleen koulun pihalla 50- ja 60-luvulla. Scheininin mukaan juuri nämä samat ihmiset vastustivat saamelaiskäräjälain säätämistä 90-luvulla ja julistautuivat lappalaisiksi, jotka halusivat samat oikeudet kuin saamelaisilla – ja nyt he sitten haluavat olla saamelaisia. – Veikkaan silti, että vaalit pidetään ajallaan ja siitä tulee meteliä, etnisiä jännitteitä, oikeusjuttuja ja kansainvälisiä oikeusjuttuja. Tilanne jatkuu ja pahenee. Uusia tapauksia voi mennä KHO:n käsittelyyn KHO:n päätös on Scheininin mukaan lopullinen vain niille ihmisille, jotka valittivat KHO:hon. – Asia oli nyt tässä siltä osin kuin itseoikaisun kautta vaaliluettelosta poistetut ihmiset ovat valittaneet KHO:hon. Käsittääkseni heidän osaltaan asia on niin, että he voivat äänestää näissä tulevissa vaaleissa. Sen sijaan laajempi vyyhti on Scheininin mukaan sotkussa, koska on paljon isompi joukko niitä tapauksia, joissa on menossa oikaisupyyntömenettely. – Parhaillaan saamelaiskäräjien hallitus käsittelee hakemuksia päästä vaaliluetteloon, ja voi olla, että sieltä menee toisentyyppisiä tapauksia Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Eri ihmisiin sovelletaan lakia eri tavalla Martin Scheinin käy vielä läpi, mistä tässä KHO:n torstaisessa päätöksessä oli kyse. – Ensinnäkin YK:n ihmisoikeuskomitea on päättänyt, että KHO:n väliintulo vuonna 2015 hyväksymällä 93 ihmistä vaalilistoille loukkasi Suomen ihmisoikeusvelvoitteita. Heinäkuussa KHO hyväksyi tämän ihmisoikeuskomitean kannan lain oikeana tulkintana mutta katsoi, ettei sillä ole taannehtivaa vaikutusta. 2015 ja 2011 vaaliluetteloa ei siis pitäisi purkaa. Torstaina KHO sanoi, että ne jotka KHO:n päätöksellä oli otettu 2011 ja 2015 vaaliluetteloihin, niiden pitää olla myös 2019 vaaliluettelossa. – On joukko henkilöitä, joista KHO tavallaan hyväksyy, että heidät on sinne laittomasti otettu, mutta sanoo, että itseoikaisu ei ole se oikea tapa poistaa heitä sieltä. KHO on jo kaksi kertaa käsitellyt muodollisia kysymyksiä. Scheininin mukaan Suomessa ollaan siis menossa erittäin sotkuisessa tilanteessa vaaleihin, ja on olemassa KHO:n vanhat tulkinnat 2011 ja 2015, jotka kansainvälisellä tasolla on todettu ihmisoikeuksia loukkaaviksi. – Syntyy vähimmillään tilanne, että eri ihmisiin sovelletaan lakia eri tavalla. Mutta se on pienin ongelma, mikä tässä muodostuu. Suurempi ongelma on, jos KHO pitää kiinni 2011 ja 2015 linjauksistaan, jolloin se joutuu ristiriitaan oman purkupäätöksensä kanssa. Purkamatta jättämistä koskevassa päätöksessä se sanoo nyt torstaina, että se hyväksyy ihmisoikeuskomitean tulkinnan. KHO on siis rakentanut temppelin, jonka harjalle se on itsensä laittanut. KHO on kuin Pontius Pilatus, joka pesee kätensä. – Kansainvälisesti KHO on Suomen valtion orgaani, ja se mitä KHO tekee, on Suomen valtion vastuulla. Hallitus käytännössä kantaa vastuun ihmisoikeussopimusten valvontaelinten edessä.