Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tampereen kaupunki ojentaa auttavaa kättään Nottbeckien sukuhautausmaan hoitamiseksi – ”Aloite yhteistyöhön on tultava säätiöltä”

Tampereen kaupungin kulttuuri- ja taideyksikön johtaja Toimi Jaatinen kertoo Morolle, että kaupunki on valmis tukemaan Nottbeckien sukuhautausmaan hoitamista. – Yhteistyö edellyttää hautausmaan hoitosäätiön innostusta kuvioon. Aloite pitää tulla sieltä, Jaatinen sanoo. Hänen mukaansa on täysin ymmärrettävää, mikäli säätiö haluaa jatkaa hautausmaan hoitamista itse. – Jos he haluavat lisää vastuunkantajia ja tekijöitä, voimme olla mukana etsimässä resursseja. Lielahdessa sijaitsevaan Nott- beckien teollisuussuvun kalmistoon on haudattu kymmenen suvun jäsentä. Hautausmaa on yksityinen, ja siitä huolehtii vuonna 1917 perustettu hoitokunta. Viime viikolla Moro kertoi, että lukijat ovat ihmetelleet hautausmaan rehevöitynyttä yleisilmettä. Hautasäätiön puheenjohtaja Orvo Laine totesi tuolloin, että hautausmaasta pidetään talkoovoimin niin hyvää huolta kuin kyetään. Resurssit eivät riitä esimerkiksi puutarhurin palkkaamiseen. Kulttuuri- ja taideyksikön johtaja Toimi Jaatinen sanoo, että oikea taho yhteistyöhön hautausmaan hoitamisessa olisi Tampereen museopalvelut. – Tampereen seudulla on vastaavia arvokkaita kohteita, joiden käytännön hoitamisesta huolehtii jokin aktiivinen ryhmä ihmisiä. Museo sitten ohjaa ja koordinoi toimintaa, mutta ei anna varsinaista taloudellista tukea, Jaatinen selittää. – Sinänsä säätiö on luonteva pohja hautausmaan hoidolle. Ei sieltä ymmärtääkseni ole aloitteita tullut, mutta jos he haluaisivat jakaa vastuuta laajemmalle, nyt voisi olla se hetki. Myös hautausmaan sijainti liikerakennusten puristuksissa ja kunnallistekniikan puuttuminen hankaloittavat alueen hoitamista. – Hautausmaan ympäristö on muuttunut rajusti. Ensin siihen tuli sellutehdas aivan viereen, ja sitten 1970-luvulla ostosalueet ympärille. Hautausmaa jäi ikään kuin jättömaalle siihen väliin, tutkija Mari Lind museo Milavidasta toteaa. Alue oli hautausmaan avaamisen aikoihin peltomaata, joka kuului Nottbeckien omistamaan Lie- lahden kartanoon. Aatelissuku myi kartanon eteenpäin sen jälkeen, kun he lähtivät Tampereelta vuonna 1917. – Nyt se on ikään kuin kaiken takapihalla. Sinänsä hautausmaan arvoa ei käy kieltäminen: se on säilynyt kohtuullisen hyvin sellaisena kuin se on alun perin ollut, Lind pohtii. Osaksi uutta keskuspuistoa Nottbeckien hautausmaan ympäristö ei ole kuitenkaan kokenut vielä viimeisiä myllerryksiään. Hiedanrannan uuden asuinalueen yleissuunnitelmassa hautausmaa on merkitty osaksi alueen keskuspuistoa. Alueen suunnittelusta vastaavan Hiedanrannan kehitys oy:n viestinnästä kerrotaan, että hautausmaasta tulisi laatia hoitosuunnitelma ennen kuin ”talkoohenkistä” tekemistä voitaisiin lähteä miettimään. Kehitysyhtiöstä painotetaan, että mahdollisen kunnostuksen tulisi tapahtua hyvässä yhteistyössä säätiön kanssa. Museo Milavida on järjestänyt hautausmaalla kesäisin opastuksia. Portteja on pidetty yleisölle auki kerran kuussa kahden tunnin ajan. – Joka kerta on käynyt satoja ihmisiä. Kiinnostusta hautausmaata kohtaan on, tutkija Lind toteaa. – Sieltä on tullut hyväntahtoisia kommentteja kävijöiltä, että oltaisiin valmiita tulemaan talkoisiin. Säätiö on tässä avainasemassa. Jos he jotain haluavat laittaa vireille, olemme mielellämme siinä mukana.