Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tänään mietin, uskallanko viedä lapseni kouluun – nyt pohdin, millaista arki tulevina viikkoina on

Tänään aamulla mietin, uskallanko viedä ekaluokkalaisen kouluun vai en. En pelännyt erityisesti oman perheeni puolesta. Koronavirus ei tämänhetkisen tiedon mukaan koettele rajusti lapsia eikä kukaan perheessä kärsi vakavista perussairauksista. Ennen kaikkea mietin, onko lapsen vieminen kouluun oikein yhteisön kannalta. Meidän tamperelaisten, pirkanmaalaisten, suomalaisten, maailmankansalaisten. Suomen hallitus suositti jo viime torstaina yli 500 ihmisen tapahtumien perumista, jotta koronaviruksen etenemistä voitaisiin hidastaa. Samaan aikaan ekaluokkalaisen piti jatkaa opiskelua koulussa, jossa oppilaiden ja henkilökunnan määrä on tuplasti suositusta suurempi. Koulun pääluku ei laskenut alle viidensadan, vaikka yläkouluikäiset siirtyivät Tampereen kaupungin päätöksen mukaisesti etäopiskeluun maanantaina. Tilanne tuntui hullulta. Aikuisia voi ohjeistaa pysymään toisistaan turvallisen etäisyyden päässä, olemaan halailematta tai painimatta keskenään. Oletusarvo lienee myös, että pesemättömiä käsiä tai esineitä ei tungeta omaan tai vieruskaverin suuhun tai nenään. Pienten lasten kanssa tämä kaikki on tuhannesti hankalampaa. Samaa kipuili moni muukin perhe ympäri Suomen. Osa päätyi ottamaan lapsensa pois koulusta varmuuden vuoksi. Vanhemmat ottivat ohjat käteensä tilanteessa, jossa sosiaalisten kontaktien vähentämisen oli todettu olevan tärkeää myös oireettomille ja että jokainen voisi omalla toiminnallaan suojella riskiryhmiä. Osalle lasten pitäminen kotona ei ollut töiden takia mahdollista. Osa ei välttämättä asiaa edes vielä harkinnut. Tänään iltapäivällä hallitus kertoi uusista, tiukoista linjauksista, jotka sulkevat myös koulut. Poikkeus ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla työskentelevien vanhempien lapset ja erityisen tuen oppilaat. Niiden vanhempien, jotka pystyvät järjestämään lasten hoidon kotona, on hoidettava myös päivähoitoikäiset lapsensa. On oikein, että vastuu päätöksestä ei ole enää yksittäisten perheiden harteilla. Helppoa tästä ei tule kenellekään. Itse olen onnekkaassa asemassa, koska pystyn tekemään töitä etänä kotoa. Jaksamista kaikille, muun muassa kohtalotovereille, jotka ehkä opettavat alaluokkalaisiaan kotona ja yrittävät samaan aikaan tehdä töitä. Ennustan ajoittaista hampaiden kiristelyä ja seinien niskaan kaatumista. Sillä säästetään kuitenkin ihmishenkiä. Kirjoittaja on Aamulehden uusien yleisöjen päällikkö.