Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Euroopan keskuspankki jätti suuren singon vielä lukkojen taakse – uusia keinoja voi olla luvassa myöhemmin syksyllä

Euroopan keskuspankin tämänviikkoiseen kokoukseen oli laitettu tavallistakin enemmän odotuksia. Euroopan talous on yskähdellyt muun muassa Kiinan ja USA:n kauppasodan, Britannian EU-eron ja yleisen kysynnän vähetessä. EKP:n neuvostossa istuva Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn väläytti loppukesästä julkisuudessa, että keskuspankki valmistelee uusia laajoja elvytystoimia ja puhui jopa ”suuresta rahapoliittisesta singosta” (HS 17.8.2019). Tähän nähden sinko pysyi asekaapissa lukkojen takana. Keskuspankki laski pankkien talletuskoron hiuksen hienosti -0,4 prosentista -0,5 prosenttiin ja aloitti uudelleen arvopapereiden osto-ohjelman, eikä sille ole laitettu takarajaa. Ostot loppuvat sitten, kun talousmittarit näyttävät elpymisen merkkejä. Pankkeja yritetään houkutella lainaamaan rahaa enemmän ulos, kun ne joutuvat maksamaan keskuspankkitalletuksista entistä kovempia summia. Myös arvopapereiden ostamisen kautta eri maiden talouksiin halutaan pumpata lisää rahaa. Samalla toivotaan, että yritykset alkavat investoida ja ihmiset kuluttaa. Yhdessä ne toisivat talouteen lisää ytytä. EKP:n tilanne ei ole helppo. Korot ovat olleet nollassa jo pitkään, mutta talouden toimeliaisuutta osoittava inflaatio ei ole noussut. Myös tuottavuus on ollut alhaista ja investoinnit vähissä. EKP:n uusvanhat keinot vaikuttavat ensi alkuun kuin narulta, jolla yritetään työntää liian painavaa kuormaa. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi toivoikin avuksi eurovaltioiden omia toimia eli elvytystä. Hän viittasi järkevästi, että ne voisivat elvyttää, joilla on varaa. Kaikilla ei ole. Katse kääntyy ennen kaikkea Saksaan, joka on karttanut velkaelvytystä kuin ruttoa. Saksan talouden uhkaava jumittuminen voi kuitenkin muuttaa tätä talousajattelua. Elvytyksen mahdollisuudet ovat olleet vahvasti esillä myös EU:n valtiovarainministereiden kokouksessa loppuviikolla Helsingissä. Etenkin Ranskan valtiovarainministeri vaati Saksalta lisää rahaa talouden investointeihin. Saksa ei vielä julkisesti ole luvannut mitään erityistä. Suomen valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) sanoi, että Suomella ei ole varaa velkaelvytykseen Yrityksille ja kotitalouksille on ensiarvoisen tärkeää, että kaikilla toimilla luodaan vakautta ja uskoa tulevaisuuteen. Ainakin asuntovelalliset voivat olla tyytyväisiä matalien korkojen jatkumisesta. EKP torjui ns. helikopterirahan eli rahan jakamiseen ilmaisin tavalla tai toisella kaikille kansalaisille. Loppukesän puheet voivat silti ennakoida, että EKP:n paukut eivät olleet tässä. Uusi pääjohtaja Christine Lagarde aloittaa marraskuussa. Se on luonnollinen vaihe tehdä uusia päätöksiä.