Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Musiikkia ja autoja rakastanut Essi Kiviranta johti pitkään BBC:n suomenkielistä toimitusta, jossa ehti käydä monta sukupolvea toimittajia Max Jakobsonista Jari Korkkiin

Istuin muutamia kertoja toimittajalegenda Essi Kivirannan pikkuruisessa autossa työ- ja lomamatkoilla Lontoossa 1990-luvulla. Ihmettelin aina sitä, miten sulavasti eläkevuosiaan viettänyt Kiviranta hallitsi suurkaupungin ahtaiden katujen kaoottisen liikenteen. Nyt noin 25 vuotta myöhemmin saan tietää syyn Essin suvereeniin autoiluun: hän oli ollut monen muun osaamisen ohessa BBC:n suomenkielisen toimituksen ansiokas moottoritoimittaja. Hän oli jopa suorittanut mestariautoilijan tutkinnon Britanniassa! Essi Kiviranta on yksi päähenkilöistä uudessa kirjassa Täällä Lontoo , jossa BBC:n suomenkielisen toimituksen entiset toimittajat muistelevat toimituksen 57-vuotista tarinaa. Kiviranta oli tuon toimituksen moottori. Hän tuli BBC:lle töihin konekirjoittajaksi vuonna 1954 ja lähti eläkkeelle 1990 johdettuaan toimitusta 23 vuoden ajan. Suomessa Kiviranta jäi vähemmän tunnetuksi kuin muutamat muut BBC:n suomenkielisessä toimituksessa vaikuttaneet toimittajat, kuten Erkki Arni ja Erkki Toivanen . He tosin loivat pääosan urastaan suomalaisissa uutisvälineissä, Arni Helsingin Sanomissa ja Toivanen Yleisradiossa. Kiviranta näkyi Suomessa laajemmin vasta eläkevuosinaan, kun hän kirjoitti Lontoon kulttuurielämästä Aamulehteen toistakymmentä vuotta. Essin erikoisala oli klassinen musiikki, missä merkeissä tutustuin häneen 1990-luvun puolivälissä. Virkeä ”Essi täällä, hei”, kuului usein puhelimesta. Silloin tiesi, että Lontoossa oli taas tapahtunut jotakin mielenkiintoista. Kovan linjan BBC-ammattilainen ei turhan takia soitellut. Lännen ääni Suomessa BBC aloitti suomenkieliset lähetykset maaliskuussa 1940 ytimekkäästi: ”Englannin yleisradio, Lontoo. Suomenkielinen lähetys alkaa”. Nuo sanat lausui kirjailija Aino Kallaksen Englannissa asunut poika Hillar Kallas , jonka BBC:n ulkomaanpalvelu oli värvännyt kokoamaan suomenkielisen toimituksen välittämään suomalaisille kuulijoille maailmanpolitiikan uutisia englantilaisesta näkökulmasta. Sodan aikana BBC oli valjastettu propagandan välineeksi. Viestintä kohdistui etenkin Saksan vaikutusta vastaan, mutta myös Neuvostoliittoon päin. Heti sodan jälkeen BBC:stä tuli keskeinen eurooppalainen lännen ääni kylmän sodan jakaneessa maailmassa. Suomenkielisen toimituksen tarpeellisuus korostui, kun Suomen pelättiin jäävän Neuvostoliiton vaikutuspiiriin sodan jälkeisessä maailmassa. BBC:n suomenkielisessä toimituksessa ehti työskennellä vuosina 1940-97 toistasataa toimittajaa. Vielä sotavuosina BBC:n suomenkieliset toimittajat etsittiin Englannista, mutta heti sodan jälkeen alkoi toimittajien hakeminen Suomesta. Lontoo oli haluttu paikka, BBC alansa huippu ja karsinta tiukkaa. Ensimmäinen löytö oli tuleva diplomaatti Max Jakobson . Myöhemmin Lontooseen tulivat erimittaisille työperiodeille muiden muassa Pertti Salolainen , Erkki Raatikainen , Risto Uimonen , Jyrki Koulumies , Auli Valpola , Kari Mänty , Ari Valjakka , Marjo Ahonen , Jouni Mölsä ja Jari Korkki . Useimmat ovat päätyneet myöhemmin Suomessa näyttäville paikoille mediassa ja politiikassa. BBC oli ponnahduslauta moneen. Suurin piirtein kaikki BBC:n bushfinnit (nimitys tarkoittaa BBC:n ulkomaanpalvelun entisessä päämajassa Bush Housessa työskennelleitä suomalaisia toimittajia) ovat kokeneet saaneensa BBC:ltä ravitsevat eväät urilleen. BBC kasvatti kriittisiä ja kansainvälisiä toimittajia, jotka välillä ärsyttivät jopa BBC:tä kyseenalaistamalla talon uutisellisia painotuksia. Sellaiset itsetietoiset nuoret toimittajat kuten Kari Mänty ja Jyrki Koulumies ajautuivat välillä riitoihin suomenkielistä toimitusta hallinnoineen BBC:n Keski-Euroopan uutisosaston päällystön kanssa. BBC vaikeni suomeksi joulukuun viimeisenä päivänä vuonna 1997, kun suomenkieliselle palvelulle ei enää ollut paikkaa maailmassa. Suomenkielinen toimitus olisi varmaan lopetettu jo aiemminkin, mutta toimituksen kaksi viimeistä päällikköä, Marjo Ahonen ja Ismo Nykänen , saivat haalittua taloon 1990-luvulla ulkopuolista rahaa ja uusia kuulijoita yhteistyöllä suomalaisten kaupallisten radioiden kanssa. Häät vai jalkapallo Täällä Lontoo -kirjassa on parinkymmenen bushfinnin kirjoituksia. Se tekee kirjasta moniäänisen, mutta myös vähän sekavan ja itseään toistavan. Innokkaimmin tekstiä on tuottanut Risto Uimonen, jota on kiinnostanut etenkin kirjan alaotsikon kansainvälispoliittinen teema. Yksi Uimosen olennaisia havaintoja BBC:n vaikutuksesta Suomeen on se, että Lontoosta välitettiin välillä sellaisia uutisia, joita Suomessa ei ulkopoliittisista syistä uskallettu kertoa. Tämä pätee etenkin kylmän sodan vuosiin eli 1980-luvun loppuun asti. Joskus suomalaistoimittajat nousivat etulinjaan koko BBC:n kannalta, kun täältäpäin tuli tarpeeksi isoja uutisia. Yksi sellainen oli Estonia-laivan uppoaminen. Uimosen historiapainotteinen asiateksti saa vastapainoa muutamien toimittajien rennommista Lontoo-vuosien kuvauksista. Lontoo tarjosi nuorille toimittajille kiehtovan ympäristön ja herkullisia haastateltavia viihteen suuruuksista kuten Paul McCartneysta politiikan huipulle Margaret Thatcheriin . Arkielämä oli tukalampaa, sillä talvet olivat hyytäviä, asunnot kosteita, eikä Bush Housen työskentelyolosuhteissakaan aina ollut kehumista. Kirjasta käy ilmi, että toimittajat pantiin tekemään tosissaan töitä, eikä varsinkaan Essi Kivirannan päällikköaikoina työtehtävistä niin vain kieltäydytty. Yrittää toki saattoi. Kun Marjo Cunningham yritti 1970-luvulla väistää prinsessa Annen häiden selostamisen, Kiviranta antoi ovelasti vaihtoehdoksi jalkapallo-ottelusta raportoimisen. Toimittaja valitsi nopeasti kuninkaalliset häät. Essi itse yhdisti kätevästi kaksi intohimoaan, autoilun ja musiikin. Hän saattoi ottaa koeajoon auton, jolla sitten huristeli jollekin Englannin monista musiikkifestivaaleista.