Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Tiedustelulait takaavat turvallisuuttamme

Tiedustelulainsäädäntömme oli pitkään pahasti jäljessä muihin maihin verrattuna. Esimerkiksi vuonna 2013 vahvistui, että Suomen ulkoasiainhallinto oli ollut vakavan tietoturvaloukkauksen kohteena. Vinkki tämän havaitsemiseen oli tullut Suomen ulkopuolelta. Oli kestämätöntä, että olimme ulkopuolisten valtioiden antamien tiedustelutietojen varassa. Puutteita lähdettiin korjaamaan viime vaalikauden alussa. Vuoden 2015 hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite säädösperustan luomiselle ulkomaantiedustelulle ja tietoliikennetiedustelulle. Turvallisuusuhkien muuttuessa tarvitaan turvallisuusviranomaisillemme ajantasaisia keinoja niihin puuttumiseen. Lainsäädännön uudistus aloitettiin, koska viranomaisilla ei ollut riittäviä mahdollisuuksia ennakoida tiedustelun keinoin esimerkiksi suuren ihmismäärän henkeä tai terveyttä uhkaavaa toimintaa. Toteutuessaan terroristinen teko voi tuhota kymmenien ihmisten terveyden tai hengen. Välilliset vaikutukset ulottuvat sekä yleiseen turvallisuudentunteeseen että Suomen talouteen. Tekojen estäminen voisi olla ainakin osittain mahdollista tiedustelutiedon avulla, minkä vuoksi tarvittiin uusi lainsäädäntö. Tiedustelutoimivaltuuksien säätämisessä oli huomioitava, että perustuslain mukaan kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Jokaisella on myös oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Näiden oikeuksien tärkeydestä olemme sangen yksimielisiä. Turvallisuuden varmistaminen voi kuitenkin olla mahdotonta, jos salaisuudesta ei voida tinkiä. Tavoitteet ja keinot eivät olleet tasapainossa. Perustuslakia oli muutettava niin, että turvallisuusviranomaisilla on oikeus puuttua viestien salaisuuteen yksityisyyden suojan estämättä, kun tutkitaan tekoja, jotka uhkaavat kansallista turvallisuutta. Tarkkaan säännellyillä ja valvotuilla tiedustelun keinoilla pyritään ennaltaehkäisemään vakavimpia yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavia tekoja. Tiedustelun tulee aina kohdistua huolellisen viranomaisharkinnan perusteella tiettyyn yksilöityyn toimintaan. Perustuslain muutos tuli voimaan viime syksynä ja varsinainen tiedustelulainsäädäntö tänä vuonna. Tiedusteluviranomaisten keskeisin valvoja on tiedusteluvalvontavaltuutettu. Tehtävänä on valvoa tiedustelutiedon käytön lainmukaisuutta. Lisäksi eduskuntaan perustettiin siviili- ja sotilastiedustelutoimintaa valvomaan tiedusteluvalvontavaliokunta. Molemmilla toimijoilla on laajat tiedonsaantioikeudet. Tiedusteluvalvontavaliokunnassa on vain 11 jäsentä ja kaksi varajäsentä. Heidän taustat on myös selvitetty. Luottamuksellisen tiedon pitää pysyä salassa. Valiokunta käsittelee salassa pidettävät asiat suullisesti ja kokouksen jälkeen poiskerättävien dokumenttien avulla. Nähdäkseni valiokunnan työ tulee painottumaan jälkikäteisvalvontaan. Operatiivisen ja reaaliaikaisen tiedon jakaminen voisi tehdä valiokunnasta turvallisuusriskin. Kirjoittaja on kansanedustaja ja tiedusteluvalvonta- ja tarkastusvaliokuntien jäsen (kok.)