Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Joidenkin mielestä talouskasvu on ainoa tie eteenpäin, mutta se ei ehkä olekaan totta – ”Vaurastumista on typerää jatkaa loputtomiin”

Kuvittele että seisot marketin juustotiskillä, ja sinulle tarjotaan maistiaisia. Ensimmäinen maistuu herkulliselta, samoin toinen. Kahdeksannen kohdalla alat miettiä, joko riittäisi. Entä jos jatkat? Miltä maistuu 20. pala? Hyvinvointitalous on noussut kuluneen vuoden aikana ryminällä julkisen keskustelun aiheeksi sekä Suomessa että muualla maailmassa, mutta mistä siinä on kyse ja miksi aihe on tärkeä? Tiistaina Tampere-talon lavalle nousi Skotlannissa asuva ja työskentelevä Katherine Trebeck , joka on kansainvälisesti yksi tunnetuimmista hyvinvointitalouden puolestapuhujista. Sostetalk-tapahtumassa esiintyneen Trebeckin pääviesti on, että nykyinen talousjärjestelmä on tullut tiensä päähän. – Meille on kerrottu, että kun bruttokansantuote kasvaa, onnellisuus kasvaa perässä. Näin ei enää ole, sanoo Wellbeing Economy Alliance -yhteistyöorganisaatiota edustava Trebeck. Ei tuota enää tyydytystä Trebeckin mukaan yhteiskunta on syvästi sairas. Emme enää tiedä, mikä on tarpeeksi. Kahmimme lisää vaurautta, vaikka se pilaa sekä oman elämämme että ympäristön. – Ihminen jolla ei ole kotia, vaatteita tai ruokaa, tarvitsee lisää, mutta on typerää jatkaa vaurastumista loputtomiin. Kaikki todisteet osoittavat, että tietyn rajan jälkeen hyödyt alkavat vähetä. Juustoesimerkillä Trebeck haluaa havainnollistaa juuri tätä – kun haalimme itsellemme enemmän ja enemmän, eivät uudet hyödykkeet tuota enää samaa tyydytystä kuin aiemmat. – En tiedä, onko Suomessa sama, mutta ainakin Britanniassa ja Australiassa meidän oletetaan tekevän koko ajan enemmän rahaa. Jos meillä olisi toinen käsilaukku tai parempi auto, elämä olisi parempaa. Rahan tavoittelu on vienyt ajan Eivätkä pelkästään hyödyt ala vähetä vaan myös haitat lisääntyä, sanoo Trebeck. Ympäristötuhojen korjaaminen vie paljon voimavaroja. – Käytämme valtavasti rahaa talouskasvun aiheuttamien ongelmien laastarointiin, kuten tulvien ja öljyvahinkojen jälkien siivoamiseen. Samaan aikaan talouskasvun hedelmät jakautuvat entistä epätasaisemmin. Sekin maksaa. Trebeckin mukaan Britanniassa viidennes julkisista menoista kohdistuu köyhyyden aiheuttamien ongelmien korjaamiseen. –  Viisi miljoonaa ihmistä työskentelee turvallisuusalalla, kuten vartijoina. Emme ole onnistuneet luomaan järjestelmää, joka pitää meidät turvassa. Trebeckin mukaan rahan perässä kulkeminen on vienyt ihmisten ajan ja eristänyt heidät toisistaan. Sietääkseen tilannetta, ihmiset turvautuvat korvikkeisiin, kuten masennus- ja ahdistuslääkkeisiin. – Ihmiset ovat alkaneet tuntea, että elämä ei ole tasapainossa. Jos emme hengaile keskenämme, sairastumme. Yritykset ovat muuttaneet kurssia Toivoa kuitenkin on. Hyvinvointitaloudessa talous on valjastettu parantamaan hyvinvointia, ei toisin päin. Trebeckin mukaan yhä useampi suuryritys on huomannut, että loputon talouskasvu uhkaa niitä enemmän kuin hyödyttää. – Sellaisetkin liikeyritykset, jotka ovat syvällä kovassa liikemaailmassa ovat alkaneet puhua onnettomista rikkaista ja siitä, että näin ei voi jatkua. Trebeck sanoo, että vastuu on muillakin kuin yrityksillä. Verotus ja valtiontuet pitää muotoilla sellaisiksi, että ne palvelevat hyvän elämän päämäärää. – Yksittäisistä ihmisistä yhä useampi on alkanut tehdä vähemmän työtä. Vaikka se tarkoittaa vähemmän rahaa, perheelle ja ystäville on enemmän aikaa. Tähän pääsemiseksi tähtäimen pitää olla jossain muualla kuin bruttokansantuotteen kasvattamisessa. – Tavoitteet voivat olla erilaiset kuin nyt, mutta se ei tarkoita, ettemmekö olisi edelleen elinvoimaisia ja menestyviä. Jos saamme tämän aikaan, ihmisillä on enemmän aikaa toisilleen ja he kokevat elämänsä merkitykselliseksi ja arvokkaaksi.