Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Voiko 14-kiloinen jättikarppi olla vaaraksi uimarille? Voivatko kalat syödä linnunpoikasia? ”Karppeja istutettiin järveen vuosina 1994–2013”

Iidesjärvestä on kevään hoitokalastuksen aikana poistettu tuhansia kiloja särkiä ja lahnoja, mutta rysiin on uinut myös jättimäisiä karppeja. Iidesjärvestä on kevään hoitokalastuksen aikana poistettu tuhansia kiloja särkiä ja lahnoja, mutta rysiin on uinut myös jättimäisiä karppeja. Nämähän kuulostaisivat melkoisilta kalavaleilta, elleivät tietoja kertoisi kalastotutkija Ari Westermark ja hoitokalastusta tekevä kalastaja Petteri Kiiskilä . Ohessa on yksi kuva todisteena. Mikä 84-senttisen karpin tarkka laji on ja paljonko arvioitte painoksi, kalastotutkija Ari Westermark KVVY Tutkimus Oy:stä? – Laji on karppi (Cyprinus carpio). Tällaisen tasaisen suomupeitteen omaava yksilöä kutsutaan suomukarpiksi. Muita muotoja kutsutaan suomutuksen tai sen puuttumisen perusteella peilikarpeiksi, rivikarpeiksi tai nahkakarpeiksi. Näistä ainakin kolme ensin mainittua on jo rysiin päätynyt. Oliko tuo isoin karppi? – Tuo jutuntekopäivänä tullut karppi taitaa olla toistaiseksi pituudeltaan lyhyin. Silti se punnittiin veneessä 10,7 kilon painoiseksi. Karppeja on tullut vain 6–7, joista muiden pituudet ovat olleet 90–95 sentin tienoilla. Keskiviikkona rysässä oli kalastaja Petteri Kiiskilän mukaan suurin noin 14-kiloinen yksilö. Mistä Iidesjärveen on tullut karppeja? – Karppeja istutettiin Iidesjärveen vuosina 1994–2013. Samoin karppeja istutetaan esimerkiksi Vanajaveden-Pyhäjärven reitille. Tavallisilla kalastusmenetelmillä niihin harvoin törmää. Kuulemani mukaan Iidesjärvestäkin suuren karpin saaminen vaatii tiukkaa paneutumista ja tolkuttomasti aikaa. Mitä karpit syövät? – Karpit syövät pohjaeläinravintoa ja vaikuttavat siten osaltaan järven sisäiseen kuormitukseen. Nykyisen kaltaisella hyvin harvalla karppikannalla ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta Iidesjärven kokonaistilanteeseen. Ovatko vaaraksi uimareille? – Ei missään nimessä. Ei edes sellaisissa järvissä, missä uimaharrastus on Iidesjärveä yleisempää. Ovatko vaaraksi linnunpoikasille? – Karpit eivät syö myöskään linnunpoikasia. Mitä muita ”jättiyksilöitä on noussut? – Iidesjärven kalasto on monin tavoin poikkeuksellinen. Järvessä esiintyy sellaisia särkikalalajeja, joita useimmat eivät edes tunnista. Toisaalta täällä on tutuistakin lajeista niin suuria yksilöitä, etteivät edes monet innokkaat kalastajat ole moisia nähneet. Saaliissa on ollut 700 gramman särkiä, hyvin harvoja kilon kahta puolen olleita ahvenia ja yli 1,5 kilon ruutanoita. Sekä sulkava- että pasurikannat ovat poikkeuksellisen harvalukuiset, mutta näistä suurimmat ovat olleet lähes SE-lukujen tuntumassa. Mistä näin isot yksilöt johtuvat? – Rehevyys ja mataluus suosivat kalatuotantoa. Särkikalat ovat pääsääntöisesti hyvin hidaskasvuisia ja osa voi yltää jopa 20–30 vuoden ikään. Siksi ennätyskoon saavuttaminen vaatii myös aikaa. Kuormitushistoriansa takia Iidesjärvellä ei ole vuosikymmeniin ollut perinteistä kalataloudellista merkitystä. Mitä jättikaloille on tehty, toutaimet ja ahvenet ja hauet palautetaan, entä karpit ja muut isot? – Petokalat toki palautetaan järveen, näistä kaikkein tärkeimpänä hauki. Toutaimen ja säyneen ohella särkikaloista on vapautettu joitain harvalukuisena esiintyvien lajien isoja yksilöitä. Hoitokalastuksellakaan ei haluta uhata luontaisesti esiintyvien lajien esiintymistä ja luonnon monimuotoisuutta. – Sen sijaan karppi on vieraslaji, jonka esiintyminen jakaa mielipiteitä. Iidesjärven tapauksessa on päädytty siihen, että harvaluiset yksilöt vapautetaan, mutta istutuksia ei suositella enää jatkettavaksi. Nykyinen karppikanta on niin harva, ettei sillä ole merkitystä Iidesjärven kokonaistilanteen kannalta. Miksi Iidesjärvem kalastoa kannattaa hoitaa? – Iidesjärven keskeinen sijainti on merkittävä asia etenkin lasten ja nuorten kalastus- ja luontoharrastuksen kannalta. Saalisvarmuus on tärkeä asia, eikä myöskään mieltä kutkuttavien suurkalojen merkitystä kannata vähätellä. Myös kalastajien on muiden järvellä liikkuvien tavoin ehdottomasti kunnioitettava vesilintujen pesimärauhaa. Kaikkein runsaslukuisimmista särkikaloista poiketen monien vesilintulajien nykytila on hälyttävän huono. Hoitokalastusten keskeinen tavoitehan on linnuston tilan parantaminen. Voiko Iidesjärven kaloja syödä? – Historiansa takia useimmille ei tulisi mieleenkään syödä Iidesjärven kaloja. Toisaalta tiedän, että kalan syöjiä myös löytyy. Vuoden 2018 koekalastusten yhteydessä muutamista ahvenista ja lahnoista tehtiin vierasainepitoisuuksien analyysit. Kyseisissä kaloissa ei ollut poikkeavuuksia laatunormien tai syöntisuositusten suhteen. Mahdolliset makuhaitat korostuvat varmasti vesien lämmetessä. Henkilökohtaisesti en ole Iidesjärven kalaa vielä maistanut. Tampereeltakin löytyy runsaasti paljon paremmassa tilassa olevia kalavesiä.