Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Voisiko jokainen ihminen saada tietää geenien suomat riskinsä jo lapsena? ”Geenitieto on jo osin muuttanut hoitotyötä”, kertovat asiantuntijat

Pitäisikö terveyden tasa-arvon takia ihmisen polygeeninen riskisumma eli oman geeniperimän tuoma sairastumisriski tuoda jokaisen ulottuville myös julkisessa terveydenhuollossa? Esimerkiksi tätä pohdittiin lauantaina Tiedon valoa -tapahtumassa Tampere-talossa. –  Terveydenhuoltoa ja koulutusta pitää kehittää ja koulutuksen pitää kulkea etulinjassa kehityksen kärjessä, tiivistivät hoitotyötä opettavat Mari Laaksonen ja Elisa Airikkala . Laaksonen ja Airikkala ovat mukana Profitu-hankkeessa, jossa tutkitaan ja kehitetään genomitiedon hyödyntämistä terveydenhuollossa sekä lisätään genomitiedon osaamista terveydenhuollon koulutuksessa. Genomitiedon avulla pyritään aikaisempaa yksilöllisempään terveyden edistämiseen. Kaupallistunut ala Monelle sana geenitesti tuo mieleen yksityiset toimijat. Jo varhaisessa vaiheessa kaupallistunut ala hyödyntää uutta terveystietoa, joka voisi auttaa laajemmin myös julkisen puolen asiakkaita. Hinnat tutkimuksille ovat laskusuunnassa, joten niiden käyttö on yhä helpompaa. – Koko perimän sekvensointia ja sen riskiarviointia ei tällä hetkellä ole tarjolla julkisessa terveydenhuollossa. Eli jos ihminen haluaa selvittää tätä, tulee hänen yhä ostaa testi yksityiseltä palvelun tarjoajalta, Elisa Airikkala toteaa. – Tieto on kaupallisissa testeissä kuitenkin hyvin vaihtelevaa ja se, miten tietoa osataan tulkita vaikuttaa siihen, miten tietoa voi hyödyntää. Julkisellakin puolella hyödynnetään toki geenitietoutta jo monella tapaa. –Esimerkiksi hyvin korkean sairastumisriskin aiheuttavan perinnöllisen alttiuden selvityksessä perinnöllisessä rinta- ja munasarjasyövässä. Geenien avulla valitaan myös sopivia hoitomuotoja ja lääkkeitä. Elintavat ratkaisevat Tällä hetkellä geenitietoutta käsittelevät lääkärit ja perinnöllisyyshoitajat. Airikkala ja Laaksonen toivoisivat kuitenkin, että yksilöityä geeneihin perustuvaa terveysneuvontaa voitaisiin antaa laajemmin koko terveydenhuollossa pitkin ihmisen elämää. Ja liki kaikissa kohtaamisissa. Geeniperimä kun ei yksin ratkaise sairastumista. Suuri vaikutus on elintavoilla. Ihmisen oman perimän suoma tieto voisi antaa neuvontaan uutta tehoa. Kansansairauksien monitekijäsairauksista geeneistä voidaan tutkia esimerkiksi alttiutta sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin. – Näihin sairauksiin liittyvät perimä, ympäristö, elintavat ja muut olosuhteet. Näiden yhteisvaikutus vaikuttaa sairastumisriskiin. Riskisairauksien ennaltaehkäisy olisi mahdollista juuri elintapojen kautta. Tätä mahdollisuutta ei vielä ole hyödynnetty julkisessa terveydenhuollossa, mutta sen käyttöä parhaillaan tutkitaan. Jos ihmisen koko perimä kartoitettaisiin jo varhaisessa elämänvaiheessa ja sitä käytettäisiin sekä riskien arviointiin että ihmisen motivointiin, se saattaisi johtaa terveellisempiin elämäntapoihin. Lopulta kulujen sijaan saattaisikin alkaa tulla säästöjä. Siitäkään ei tosin olla vielä varmoja, miten varhain saatu tieto vaikuttaisi ihmisen käyttäytymiseen. Lisäisikö korkea polygeeninen riskisumma lopulta ihmisen terveyttä edistävää käytöstä? – On kuitenkin olemassa jo esimerkiksi sovelluksia, jotka voivat konkretisoida yksilön käytöksen vaikutusta hänen riskeihinsä, Airikkala kertoi. Tuleville terveydenhuollon ammattilaisille Laaksosella oli selkeä viesti. –  Genomitieto tulee todennäköisesti muuttamaan ja on jo osittain muuttanut hoitotyötä ja terveydenhuoltoa. Eettiset kysymykset ovat tärkeä osa genomitietoa ja ne pitää huomioida yksilön, työntekijän, organisaation ja yhteiskunnan tasolla. Kaupallisella puolella asioivia yksityishenkilöitä naiset kehottivat selvittämään tiedon käyttöluvat. – Jokaisella yrityksellä on erilaiset tietosuojakäytännöt. Ne on syytä lukea ennen testiä. Täytyy selvittää, mihin näytettä voidaan käyttää, missä tutkitaan ja mitä tutkitaan. Aamulehti lähetti Teemana terveys -luennot livelähetyksenä. Löydät tallenteen tapahtuman jälkeen osoitteesta aamulehti.fi/live