Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Pirkanmaalla on tehty tänä keväänä useita punkkihavaintoja – leuto talvi on ollut punkeille suotuisa

Pitkällä aikavälillä lauhtuneet talvet ovat todennäköisesti lisänneet puutiaisten esiintymistä Pirkanmaalla. Puutiainen, tavallisemmin tunnettu punkkina, pärjää hyvin kun ilmanlämpötila on nollassa tai vähän plussan puolella. Myös lumiset talvet ovat puutiaisille hyväksi, sillä lumi toimii eristimenä. Jani Sormunen on tutkinut puutiaisten käyttäytymistä vuodesta 2012. Hän kuuluu Turun yliopiston tutkimusryhmään. Hänen mukaansa puutiaisten määrä on lisääntynyt 2010-luvulla. –  Tämä joutuu luultavasti ilmastonmuutoksesta. Leudommat talvet auttavat puutiaisia ja niiden isäntäeläimiä selviämään paremmin. Lämmin sää taas vaikuttaa siihen kuinka nopeasti ne kehittyvät. Punkkitauteja ei ole tänä keväänä havaittu Myös Pirkanmaalla puutiaishavaintoja on jo tehty tämän kevään aikana. Lauha talvi ja lämpimät ilmat ovat luultavasti lisänneet sekä puutiaisten määrää, että tauteja, joita ne kantavat. Punkkitauteja ei ole kuitenkaan vielä tämän kevään aikana havaittu Pirkanmaan alueella. – Borreliatestejä on tämän kevään aikana varmasti tehty saman verran kuin aikaisempinakin vuosina, ja osa noista testeistä on ollut positiivisia. On kuitenkin vaikeaa määritellä, minkä positiivisen löydöksen kohdalla henkilö on kohdannut borrelioosia tämän vuoden aikana, milloin aiemmin, sanoo Taysin infektiosairauksien osaston apulaisylilääkäri Janne Laine . Puutiaiset levittävät Suomessa normaalisti kahta tautia: puutiaisaivokuumetta (TBE), jota esiintyy erityisesti rannikkoalueilla ja johon on olemassa tehokas rokote, ja borrelioosia, jota tavataan ympäri Suomea. Borrelioosia voidaan hoitaa antibiooteilla, mutta kaikki siihen sairastuvat eivät edes huomaa tautia. Vasta-aineiden löytyminen ihmisen kehosta on paljon yleisempää kuin oireita aiheuttava tauti. Vain pieni osa sairastuneista saa hankalampia taudinmuotoja kuten aivokalvontulehduksen tai kasvohermonhalvauksen. Näistäkään tapauksista kaikki eivät välttämättä johda sairaalahoitoon. Pirkanmaalla TBE-tapaukset ovat erittäin harvinaisia eikä tautia esiinny alueella paikallisesti. Borrelioosia sen sijaan kantaa Suomessa noin viidesosa punkeista. Borrelioosia esiintyy rannikkoseuduilla runsaammin, kuin sisämaassa. Rokote kannattaa ottaa, kun liikkuu punkkialueilla Janne Castrén , Saaristolääkärit oy:n vastaava lääkäri, toteaa huomanneensa, että ihmiset ovat kevään aikana ottaneet aikaisemmin yhteyttä punkkeihin liittyen kuin edellisinä vuosina. Saaristolääkärit oy on 14 vuoden ajan tarjonnut niin kutsuttua Punkkibussi-palvelua. Punkkibussi kiertää ympäri Suomea ja tarjoaa asiakkailleen muun muassa TBE-rokotetta. Castrénin mielestä jokaisen kannattaa itse arvioida, tarvitseeko TBE-rokotetta, vaikka ei asuisikaan Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen määrittelemillä korkean riskin alueella. – Eiväthän pirkanmaalaisetkaan pysy paikallaan, vaan matkustelevat ja käyvät vaikka saaristossa. Rokottautumisen tarve on aina yksilöllinen ja sitä kannattaa miettiä siltä kannalta, millaisilla alueilla liikkuu. Riski on tietysti aina sitä isompi, mitä enemmän punkkeja saa. Myös borrelioosin kanssa kannattaa olla Castrénin mukaan tarkkana, sitä voivat levittää sekä aikuinen punkki että punkinpoikanen, nymfi. Puolet tartunnoista ovat peräisin nymfeiltä, jotka ovat niin pieniä, ettei niitä meinaa nähdä paljain silmin. Nymfi myös pudottautuu pois iholta jo vuorokauden kuluessa tultuaan kylläiseksi. – Borrelioosin tunnistaa vähitellen laajenevasta ihoreaktiosta. Jos kesällä iholle ilmaantuu yllättäen kahden euron kolikon kokoinen tai sitä suurempi ihottuma, kannattaa sitä aika herkästi käydä näyttämässä lääkärille, varsinkin jos on liikkunut alueilla, jossa olisi voinut saada punkinpureman. Ihottuma on reunoiltaan usein aika tarkkarajainen, mutta totta kai niitäkin on erilaisia. Jos koiran tarkastaa päivittäin, sairastumisen riski on pieni Kevään tullen punkkeja rupeaa löytymään usein myös lemmikkieläimistä. Eläinsairaala Veterin erikoiseläinlääkäri Hanna Pihlman in mukaan ensimmäiset havainnot punkeista ovat tulleet heidän tietoonsa noin kolme viikkoa sitten. – Yksittäisiä punkkeja on saatettu käydä poistattamassa lemmikeistä, mutta ei niitä ole vielä liikkeellä suuria määriä. Yleensä punkki tullaan poistamaan eläinlääkäriin, jos se on kiinnittynyt sellaiseen paikkaan, johon ei kotona pääse käsiksi. Lemmikkiään voi suojata punkeilta muun muassa päivittäisillä punkkitarkastuksilla, lääkekaulapannoilla ja suun kautta annettavilla lääkkeillä. Osa hoidoista on reseptilääkkeitä. Pihlmanin mukaan on kuitenkin melko harvinaista, että lemmikki sairastuisi muun muassa borrelioosiin. – Borreliabakteerin siirtyminen punkista eläimeen kestää yleensä yli vuorokauden, joten jos koiran tarkastaa päivittäin punkkien varalta, sairastumisen riski on melko pieni. Jos punkki on jo kiinnittynyt lemmikkiin, ei se myöskään tartu enää koiran omistajaankaan. 11.5. lisätty kaksi karttaa kello 10.25.