Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Virve Rissanen, 32, tunsi parantuneensa koronasta, mutta sitten alkoivat kummalliset ja toistuvat kivut – mitä pitkästä koronasta tiedetään juuri nyt?

Olin ystäväni kanssa kävelyllä huhtikuisena lauantaina. Se oli poikkeuksellisesti jo päivän toinen lenkki. Pohdimme puoliksi vitsillä, kestääkö kuntoni. Pari kuukautta aikaisemmin olin sairastanut koronaviruksen aiheuttaman taudin, mutta vointini oli hyvä. Seuraavana päivänä tuntui kuin tauti olisi alkanut alusta. Palelu, kurkkukipu ja väsymys palasivat ja aaltoilivat koko viikon. Tein töitä, mutta välillä makuuasennossa, koska en jaksanut istua. Silloin ymmärsin, että tauti ei loppunutkaan vielä. Samanlainen takapakki ilmestyi aina, kun yritin tehdä kevyttä lihaskuntoa tai innostuin kävelemään liian pitkään. Olin perusterve 32-vuotias, ja yhtäkkiä en enää aamulla tiennyt, pystynkö päivällä kävelemään. Kuntosalikäynneistä en edes haaveillut. Välillä tuntui siltä, että olin unohtanut miten hengitetään. Se oli pelottavaa. Vertaistukea somessa Kun kerran odotin vuoroani päivystyksessä, sain kutsun liittyä koronaan sairastuneiden Facebook-ryhmään. Siellä oli kymmeniä ihmisiä, jotka kertoivat oireiden aaltoilusta. Kaikki pohtivat samaa: Mitä kropassani oikein tapahtuu? Kotona koronan sairastaneita on tutkittu vähän. Siksi lehdissä kirjoitetaan eniten niistä potilaista, jotka ovat olleet sairaalassa, etenkin teho-osastolla. He käyvät kontrolleissa, ja heistä kertyy tutkittua tietoa. Kotona sairastaneet eivät välttämättä ole saaneet edes positiivista testitulosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos myönsi syksyllä, että keväällä tartuntoja oli paljon enemmän kuin mitä tilastot näyttävät. Suuri osa sairasti kotonaan. Tauti ei pitkity läheskään kaikilla. Nyt Facebook-ryhmässä on kuitenkin yli 3 000 jäsentä, joista satojen oireet ovat pitkittyneet. Koko Suomessa tapauksia on varmasti enemmän. Tehohoidossa olleilla ja vakavan keuhkotaudin sairastaneilla keuhkojen toipuminen tietysti kestää, ja elimiin voi jäädä vaurioita. Sellaisista toipumistarinoista en tunnista itseäni. Pitkittynyt tauti vaikuttaa omalta oireistoltaan, joka ei liity varsinaisen taudin vakavuuteen. Englanniksi pitkä korona kulkee nimellä long covid, ja potilaita kutsutaan long-haulereiksi. Mitä pitkittyneet koronaoireet tarkoittavat? Tein soittokierroksen korona-asiantuntijoille, ja kävi ilmi, että tietoa pitkittyneistä oireista on jo kertynyt Suomessakin. Yksi edelläkävijöistä on Mikkelin keskussairaalan ylilääkäri ja pandemiapäällikkö Hans Gårdström . Hän huomasi, että yllättävän moni koronan sairastanut otti yhteyttä yhä jatkuvista oireistaan. – Potilailla oli esimerkiksi ihotuntemuksia, poikkeavaa väsymystä ja verenpaineen vaihtelua. Sellaisia oireita, joita he eivät olleet kokeneet aiempien tautiensa jälkeen, Gårdström kertoo. Hän päätti tiiminsä kanssa soittaa kaikki positiivisen testituloksen saaneet läpi. Noin viidesosalla oireilua esiintyi 1–3 kuukautta sairastumisen jälkeen. Heitä ohjattiin tutkimuksiin muiden sairauksien pois sulkemiseksi. Tiimi toistaa kierroksen syksyllä, jolloin mukaan pääsevät myös uudet sairastuneet. – Näimme, että ihmiset kärsivät aidosti, ja heille piti löytää apua. Moni oli kokenut leimaamista läheisiltään tai ammattilaisilta. Leimaaminen aiheutuu epätietoisuudesta. Kun sairaus on uusi, kukaan ei voi tietää mitä on odotettavissa. Moni oireista kuten rytmihäiriöt ja hengenahdistus, kuulostavat ahdistusoireilta. Sain itsekin kesällä lähetteen psykiatrille. ”Ehkä sinua vain ahdistaa?” on kysymys, jonka moni pitkää koronaa sairastava on kuullut. Yleisin oire uupumus Yleinen raportoitu oire on poikkeuksellinen uupumus, väsymys tai heikkouden tunne. Suomessa professori, unitutkija ja neurologian erikoislääkäri Markku Partinen on tutkinut infektioiden jälkeisiä väsymysoireita. Hän tutki aikoinaan myös sikainfluenssarokotteen yhteyttä narkolepsiaan, ja nyt hänellä on teoria long covidista. – Aika nopeasti koronasta tuli ilmi, että se vaikuttaa hajuaistiin. Pelästyin heti, että voiko tämä tauti kiivetä hajuhermon kautta aivoihin kuten espanjantauti? Väsymysoireet olivat senkin yleisiä seurauksia, Partinen sanoo. Hän tarkentaa, että vaurio voisi tulla välittäjäainejärjestelmään tai autonomiseen hermostoon. Nyt Partisen klinikalla on tutkittu muutamia pitkän koronan sairastajia, ja kaikilta heiltä on löytynyt autonomisen hermoston toimintahäiriö. Autonominen hermosto lähtee ylikierroksille myös pelkästä ahdistuneisuudesta. Siksi ei ole ihme, että pitkän koronan sairastajat saavat lähetteitä psykiatrille. Partisen mukaan nämä syyt voidaan kuitenkin erotella tutkimuksessa. – Long covid -potilailla esiintyvä pystyasentoon liittyvä pulssin poikkeavan korkea nousu (posturaalinen ortostaattinen takykardia) voidaan erottaa ahdistuneisuuteen liittyvästä hyperventilaation aikaisesta pulssin noususta. Ahdistukseen liittyvässä pulssin nousussa hengityksen hiilidioksidipitoisuus laskee. Autonomisen hermoston häiriöstä kärsivä ei hyperventiloi samalla tavalla kuin ahdistunut ihminen. Autonomisen hermoston aktivaatioon tosin kuuluu ahdistuneisuus, eli jos tauti on aiheuttanut hermostossa häiriön, myös ahdistus tulee kuvaan. Partinen uskoo, että monet varmasti ahdistuvat viimeistään huomatessaan, että tauti ei lopu. Se taas on omiaan lisäämään autonomisen hermoston kierroksia. Kenelle oireet jäävät? Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Recovid-tutkimus perehtyy koronan aiheuttamiin jälkioireisiin. Potilaissa on sekä sairaalahoitoa saaneita että kotona sairastaneita. Tutkimusryhmässä mukana oleva neurologi Marjaana Tiainen kertoo, että kaikkien tutkittavien oireet eivät ole pitkittyneet. Jos ovat, ne muistuttavat toisiaan. Kuin autonominen hermosto olisi ylikierroksilla, Tiainen kuvailee. Havainto on yhteneväinen professori Partisen teorian kanssa. Tiaisen mukaan oireiden pitkittyminen ei näytä riippuvan taudin vakavuudesta. – Koska tutkimuksemme on vasta käynnissä, en voi vielä esittää varsinaista tutkimustietoa pitkittyneiden oireiden yleisyydestä. Haastattelujen perusteella on kuitenkin syntynyt vaikutelma, että ne eivät korreloi akuuttivaiheen oireiden voimakkuuteen, hän sanoo. Myös tutkijat maailmalla ovat havainneet, että pitkittyneitä oireita esiintyy riippumatta siitä, miten vakavasti taudin akuutin vaiheen sairastaa. Ison-Britannian terveysministeri Matt Hancock varoitti puheessaan syyskuussa erityisesti nuoria siitä, että vaikka tautiin ei kuolisikaan, oireet voivat kestää pitkään. Hän viittasi vastailmestyneeseen Kings Collegen tutkimukseen, jossa 60 000 vastaajaa kertoi sairastaneensa yli kolme kuukautta. Myös Maailman terveysjärjestö WHO on kertonut, että oireet voivat pitkittyä perusterveillä nuorilla aikuisilla ja jopa lapsilla. Novus-yhtiön kyselytutkimuksen mukaan ruotsalaisista, jotka uskovat sairastaneensa koronan, jopa 150 000 kertoo sairastaneensa yli 10 viikkoa. Tutkijat yrittävät parhaillaan selvittää sekä sitä, miksi jotkut sairastuvat vakavasti, että sitä, miksi joidenkin oireet pitkittyvät. Miksi oireilua on? Pandemian alkuvaiheessa lääkärit puhuivat vain hengitystieinfektiosta. Nyt tiedetään, että virus iskee koko kehoon. Siltä se myös tuntuu. Kevään ja kesän aikana totuin siihen, että satunnaisia kipuja saattoi ilmestyä minne vain, kuten kylkeen, ranteen verisuoniin, päälaelle ja jalkapöytään. Ne pahenivat usein yötä kohti, ja menivät nopeasti ohi. Välillä joku yksittäinen kipu herätti yöllä. Mysteerikivuille on löytynyt myös selitysmalleja. Lääketieteen tohtori ja Tampereen yliopiston anatomian professori Seppo Parkkila tutki reseptorimolekyyliä, johon koronavirus kiinnittyy. Tulos oli samansuuntainen kuin muualla maailmassa: Reseptoria löytyi ympäri kehoa, eikä edes eniten keuhkoista, vaan verisuonista. Ehkä siksi koko keho reagoi. – Oireet ovat tietysti aluksi hengitysteissä, koska sitä kautta tauti pääsee elimistöön. Pitkäaikaisvaikutukset ovat osoittaneet, että oireita voi myöhemmin tulla useisiin eri elimiin, Parkkila sanoo. Monipuoliset pitkittyneet oireet kulkevat siis käsi kädessä Parkkilan ryhmän tutkimustuloksen kanssa. Oireiden syntymekanismi on vielä epäselvä. Yalen yliopiston immunologian professori Yakiko Iwasakilla on kolme hypoteesia, joista hän kertoi elokuussa lääketieteen ammattilaisille suunnatulla Medscape-sivustolla . Hypoteesit ovat: 1. Virus on piiloutunut kehoon ja aktivoituu siellä aika ajoin. 2. Kehoon on jäänyt viruksen osia, joihin immuunipuolustus reagoi. 3. Oireilun takana on autoimmuunisairaus, jonka tauti on laukaissut. Vielä ei tiedetä, mikä näistä pitää paikkansa, vai toimivatko ne kenties yhtä aikaa. Mitä pitäisi tehdä? Iso-Britanniassa on jo yli 600 000 tautitapausta, ja pitkittyneitä tapauksia varten on perustettu omia klinikoitaan. Sellaisista potilaat hyötyisivät Suomessakin. Pandemiapäällikkö Hans Gårdström pitää tärkeänä, että tilanne hahmotettaisiin kokonaisuutena. –Sairaanhoitopiirien pitäisi enemmän vaihtaa tietoja keskenään. Potilaiden olisi hyvä jäädä seurannan piiriin niin, ettei heitä juoksuteta poliklinikoilta toisille. Professori Seppo Parkkila Tampereen yliopistolta sanoo, että pitkästä koronasta on keskusteltu Suomessa toistaiseksi vähän, mutta nyt ilmiöön aletaan herätä. Parkkilan mielestä on hyvä tiedostaa, että kotona sairastaneet eivät ole suojassa pitkittyneeltä taudilta. – Taudin tiedetään jo vaikuttavan esimerkiksi aivoihin, immuunijärjestelmään ja sydämeen. Tämä on ihan selvä asia. Siitä kirjoitetaan myös maailman johtavissa tiedelehdissä. Oireideni alusta on seitsemän kuukautta. Viimeksi tänään tunsin yllättävää kipua taas uudessa paikassa, ja mietin, mikä verisuoni tai sisäelin siinä kohdassa sijaitsee. Otan iltaisin beetasalpaaja-pillerin, jotta sykepiikit eivät herättäisi joka yö. En tiedä, milloin tämä loppuu. Mutta olen jo kuukauden harrastanut rauhallista liikuntaa ilman, että jälkikäteen alkaa palella tai kurkku kipeytyy. Täsmennys 18.10.2020 kello 20.52. Lisätty juttuun tieto, että Novus-yhtiön kyselytutkimuksen mukaan ruotsalaisista, jotka uskovat sairastaneensa koronan, jopa 150 000 kertoo sairastaneensa yli 10 viikkoa.